Katu täytyy askelista
elämä on kuolemista
pane käsi käteen ollaan hiljaa
pyydä minut aamuteelle
anna vettä kuihtuneelle
nyt on elokuu ja minä olen viljaa
En ilosta itke en surusta itke, jos itken
niin itken muuten vaan
ja muualla oon, ennen kuin huomaatkaan
Häntä rakastin paljon
sua rakastan joskus enemmän
ole mulle vähän aikaa hän
Ukki voi aika huonosti. Äiti oli käyny tänään siellä. Se ei oo nukkunu moneen yöhön yhtää. Mummi heräilee yöllä siihen ku ukki istuu sängyn reunalla. Ukki saa enää kaupungin päivä rahaa ja työkyvyttömyys korvauski vissiin lopetetaan..
Kaikki alko pari vuotta sitten ku ukin olkapään kivun syytä alettiin kunnolla tutkimaan. Olkapään lihas oli revennyt vuosia sitten ja menettäny kaiken lihasvoiman. Ensin oli pitkä sairasloma ja leikkaus jonossa oleminen. Koko ajan oli myös käynnissä paperisota vakuutusyhtiön kanssa. Sit vihdoin vakuutusyhtiö sai päätöksensä ja ukki pääs leikkaukseen. Leikkauksen jälkeen ukki sai todella pitkän sairasloman, tietenkin kun ei kädessä ole mitään voimaa. Ukki alotti käden kuntoutuksen ja uuden lihaksen vahvistamisen. Tuloksii ei kuitenkaa tullu ja käsi pysy voimattomana. Kaikki vaan selitteli et "tää on normaalii." ja et " ei voimaton lihas kuntoudu hirveen nopeest." Vuoden kuntoutusten, kotiharjoittelujen ja ihmettelyjen jälkeen ukki pääs magneetti kuvaan ja niihä se kuva näytti: lihas oli uudestaan revenny =leikkaus meni hukkaan. Uuteen leikkaukseen ukki ei välttämättä pääse koska rahat ei riitä maksamaan sitä itse ja en usko et Ukki jaksaa samaa paperisotaa uudestaan.
Kaikki on nyt takana ja kaikki on ollu turhaa. Kyl täs tilantees kuka tahansa masentuu.