onneks on enää joku kuukaus ni sitte voi taas palata entiseen...ja nähäkkii ehkä useemminkin kun kerran kuussa...ja tää nyt vaa jotenkii tuntuu siltä että ehkäpä se tämä minunkin elämä tais nyt heittää kärrinpyörän parempaan suuntaan... jos loppus ailahtelu ja säheltäminen... vielä viimosen kerran sanon et ikävä on sanoin kuvaamaton....ja tykkään paljon...
*tykkääntykkään*
mut en ees pysty kertoo tai ku oon itekkii vähä hämillää ku kaikki on viel tapahtunu niin nopeeta... pakko laittaa vähän jarruu päälle vaikka anssi sanokin että hän vie ja minä vikisen mut nyt ei onnistu..nyt vejän jarrun ja ollaa täs tilantees hetki ja katotaa asiaa uudestaan myöhemmin....riittää kun/jos anssi muuttaaa lähemmäksi,siinä on jo tarpeeks miulle....
vitsikun ei nyt ees väsytä,taas vaan pyörii kaikki mieles ois sittenkii pitäny mennä porukoille yöks....vitsi ku en ees päiväl muistanu ottaa niit leipii pakkasesta sulamaan,on vähän nälkä ku viimeeks syöny 1aikaa ruokaaa...no jooo....
koitan nukkuu ees pari tuntii....kunnes anssi soittaa
