Nyt sit minut löytää sit täältä Turkkusest. Ihme meininkiä, on saanut pohojosen tyttö tosissaan ihmetellä suuren kaupungin meininkiä.
Koti onneksi alkaa näyttämään kodilta pikkuhiljaa. Samat hullut taulut ovat kohta seinillä ja olenkin jo aktiivisemmin noita valokuviakin otellut menemään.
Kuhan vain loppuperheestäkin tulisi tänne pian niin pääsen läppärin kanssa pelleilemään, heh heh.
Kirjastossa käyntikin on OMG tekoäly käytäntöä. Mihin näitä kirjastotätejä ja -setiä enää tarvitaan?