MÄ TULEN IHAN OIKEASTI HULLUKSI ETTEKÄ TAJUU SITÄ TUNNETTA ETTÄ MÄ EN VAAN PÄÄSE TÄÄLTÄ POIS.
koska mihin vittuun mä menisin. jos mä meen jonnekin, tupakat loppuu ja tupakoiden loppuminen ahdistaa vitusti ja just nyt tekee mieli polttaa ku korsteeni, mut ei, sen sijaan tärisen sängynnurkassa ja yritän päästä eroon tunteesta että oon täällä jumissa enkä tuu ikinä koskaan milloinkaan pääsemään pois.
joku pelastaa mut, vihaan tätä.
valtakunta ihmisestä jonka takia piirtää silmät päähän ja vetää buranaa ja vaan LÄHTEÄ.
ja vaikka oiski ikää, mulla on rahaa se 1,80 koska äiti ei anna mulle rahoja jotka on mulle velkaa, koska haluaa pitää mut jumissa täällä ja mihinkäs mä pötkin ku henki ei kulje sen vertaa että pääsisin fillarilla keskustaan pyörtymättä ja ei oo varaa ees bussilippuun.