sen siitä saa ku kauhee blokki vaihteeks
Mä olen saanut Facebookin takia terveydenhoitajan kimppuuni. Multa on lähtenyt jo kymmenen kiloa hyvin lyhyessä ajassa, minkä ei pitäisi olla fyysisesti edes mahdollista Mulla on koko ajan ihan hiton heikko olo, vaikka syön ruokaa mielettömiä määriä (Ileltä lähti ruokahalu ja se taisi siirtyä mulle). Nuutti huolehtii mun järjetöntä vauhtia tippuvasta painosta, enkä mä voi olla ajattelematta, että joku syöttää mulle Adiposea, Doctor Who’ssa yhdessä jaksossa esiintynyttä laihdutuslääkettä, joka sai kirjaimellisesti rasvan juoksemaan karkuun. Vitun Doctor Who, ei siitäkään sarjasta ole seurannut mulle mitään hyvää, sai mut vain ymmärtämään tämän FAcebook-jutun kaikella scifiydellään (no joo, karkuun juokseva ihra ja ajassa matkusvata poliisiboksi saa ajattelemaan aika paljon, mä voin vannoa että odotin kaksi yötä jatkuneen Doctor Who –maratonin jälkeen, että tohori tulisi jostain kulman takaa, ja mä voin vannoa, että esin Tardista joka paikasta ihan vain alitajuisesti, ja ei, se ei taida olla ihan normaalia), mä tajusin asian jota normaali ihminen tuskin olisi edes kuvitellut vaihtoehdoksi. Koska hei, kuka ajattelisi, että oho, tapasin jätkän joka vaikuttaa siltä ”poikasytävältä” onka olen valehdellut itselleni vaikka kuinka kauan, ahaa, se on Facebookin aikaansaannosta se. Joten kiitos, Doctor Who. No jaa, nyt mä voin odttaa että tulee Tohtori, joka pelastaa mut tästä, heilauttaa äänimeisseliä mun puhelimen suuntaan ja pyytää mua seuralaisekseen matkaamaan pitkin aikaa ja avaruutta. Hetken aikaa mä mietin laiskasti, josko kirjoittaisin Facebookiin jotain tyylikästä tohtorista (”Hei, pääsin kymmenennen tohtorin seuralaiseksi, vitut Marthasta, Donnasta ja Rosesta!”), mutta tulen kuitenkin järkiini. Mä en ihan usko, että se tapahtuisi niin, ja näin ollen voisin toki vähän (tai paljon) rajoittaa.