IRC-Galleria

Juu. Vauhti ei päätä huimannut, mutta hyväksytty juoksu tuli! Kuskin huono kunto, hevoselle vasta kolmas startti koskaan, toinen monte koskaan, kuskin viides startti koskaan, ja vielä se, että hepolta lenti kenkä huitsin nevadaan hiukan hidasti, mutta muuten hepo tuntu oikeenkin hyvältä! Katsellaan, katsellaan, miten jatketaan..

Joo. Huomenna Munkin kans monteen, meni syteen tai saveen, todennäkösesti jälkimmäiseen.. Aika jos saadaan, eli ei tulla hylätyksi, niin syytä olis olla tyytyväinen.. Mutta katotaan oonko.

Haamu pääs yllättämään tänään. Lähin ratsastaan, alkukäyntejä köpöttelin ilman jalustimia, ohjat löysällä ja mietiskelin, millasia harjotuksia tekisin jne. Hepo tallusteli kuin puolinukuksissa tuttua rinkiä pellolla. Tai niin mä luulin, mut sepä yllätti mut PUKITTAMALLA KESKEN KAIKEN! Muutaman hypyn ehti tehä ennenku hölmistymiseltäni ehdin keräämään ohjat käteen ja alkaa hevosta vaatimaan eteenpäin xD K.N. Specialin ratsastin lopuksi läpi, muuten ok mutta vasemmassa laukassa paino sisälle ja muutenki vauhtia oli hiukan liikaa... Mutta ainahan mä oon valittanu ku se radalla jämähtää, joten oiskohan mun nyt vaan syytä pitää turpani kiinni tässä asiassa ja olla tyytyväinen ku ne lisäyksetkin sieltä jopa irtos ja keventämättä..!

Hiukan nyt harmittaa. Pääsiäissunnuntaille ja -maanantaille ollaan varattu estetunnit Muhoselle, tuumasin ekan mennä Haamulla ja tokan Munkilla... Mutta! Torpassa on maanantaina harjotuskoulukisat, luokat ois molemmille hevosille sopivat... No joo, itteäni lohduttelin sillä että niitä tulee lisää, Haamun kans ei mikään kiire vielä kisoihin (noilla vauhdeilla) ole, ja Munkin kans ei tahtois mennä niin paljo harjotusravia ku tuos raviohjelmas oli... Että näin..

Juuh.. Selän kanssa on jo muutaman kerran pystyny ratsastaan ilman kipua.. Mahtavaa =) Eihän tässä oo kipuiltu aina hepan selässä ollessa ku 8 kuukautta, johan siitä oliki jo aika päästä eroon.... ;)

But, we´ll see. Kerron miten huomenna käy/kävi!

Jep jep, kokoelmaan tuli taas kaksi lisää, Munkki oli Ylivieskan mätsärissä lämpösten toinen =D

Niinpä.. Paljon on vielä pakkaamatta, paljon on jo pakattu.. Mä oon siis muuttamas.. Coldplay säestää..

Töissä jälleen, pitkiä pätkiä tulee, mutta ei se mitään.. Sisulla painetaan, katotaan sitte mitä putken päästä näkyy... Rahaa ei oo, mut laskuja iso pino pöydällä.. Kisoja olis tulossa, mätsäreihin mennään Munkin kanssa, hiihtoratsastuskisoja harkitaan ja ainahan mulla on hinku estekisoihin ja harkkaraveihin... Katsellaan, katsellaan... Väsyttää vaan niin maan ********sti...

Haamu on telonu itteensä oikein urakalla. Astui ruuvviin ja ontunu vähän väliä siitä asti, vaik mitään ei missään näy. Nyt oli leukansakin saanut auki, pala pois, ties mistä syystä... Joskus tuntuu että se vain esittää ja hajottaa itte itteään, hyysätessähoitaessa ku se tunkee lähinnä syliin mikä ei sen tyylistä toimintaa ole... Huoh, no kai sekin tästä vielä joskus.... Jatketaan hyysäämistä....

Vielä kun ennättää, ennenkuin työt taas kutsuu =) Pelkällä menolipulla lähdetään ;D

Kiitos vanhalle hyvälle ystävälle, mun sinnikkyys palkittiin viimein ;)

Hetki aikaa vain itselleni. Vuodenvaihde yksin.. Musiikkia ja Luppis seurana.. Selailin vanhoja papereita ja vihkoja, saaliina helmiä ja sikoja.. Muutama teillekkin jaettavaksi..

Nyt soi: Sir Elwoodin Hiljaiset Värit - Vanha valokuva

Tänään kaipasin kauttasi toista,
sulle kuitenkin kirjoitan.
Olet muuttanut jotakin mussa,
ehkä keksin sen aikanaan.
Mikä mieltäsi tänään painaa?
Mä tiedän sun itkeneen,
maistan kyyneleet huuliltasi.
Suudelmas - tiedän - ovat lainaa,
suola polttaa kyllä ne pois.
Ehkä nähdä saan sinut vielä,
kanssas hymyillä aurinkoon.
Nyt istun kanssasi jossakin siellä,
illalla, poissa muiden tieltä.
Tänään kaipasin kauttasi toista,
sun hymy ja silmät hänestä muistutti.
Miksi nähnyt en sinua siinä,
vaikka kaipasit ystävää?
(Malaga, Espanja, 07/2006)

Kun mä katson sua, mä näen kyllä sen. Me ollaan kuin lehtiä tuulessa. Hetki matkattiin toisissamme kii, sitten elämä repi meidät erilleen. Sä lensit etelään, minä pohjoiseen. Vain haavat jäi.
(Salou, Espanja, 7/2006)

Sä kävelit mun ikkunan ohi,
et edes vilkaissut,
odotinko sua, niinkuin aina.
Mä en ollutkaan sulle mitään,
sä et sittenkään välittänyt.
Tiesitkö, että mä itkin,
kun valot ikkunassas ei syttyneetkään?
Tiesitkö, että mä itkin,
maistoitko kyyneleet huuliltani?
Tiesitkö, että mä itkin,
koska en koskaan kaivannutkaan sua?
(Malaga, Espanja, 7/2006)

Sen pienen hetken verran
tiesin mitä halusit.
Sun lämmin katse, lempeät silmät,
kädet vyötäröllä halaukseen unohtuneet.
Niin lähellä,
saavuttamattomissa.
(Malaga, Espanja, 7/2006)

Nyt soi: Sir Elwoodin Hiljaiset Värit - Älä itke

Kysymyksiä
Tiesitkö, elämässäni on joku?
Tiesitkö, sydämessäni on joku?
Tiesitkö, mielessäni on joku?
Unelmissani ja ajatuksissani on aina joku?
Tiesitkö, kuinka äärettömän tärkeä hän mulle on?
Tiesitkö, sinusta minä tässä kirjoitan?
(28.11.2003)

Valvon taas.
Yksin istun maailmaani murehtien.
Kuu nousee.
Täydellisen pyöreä ja niin kaunis.
Mietin sinua.
Kuinka voit ja mitä touhuat?
On ikävä.
Kaipaatkohan sinä minua koskaan?
Ajatteletko?
Niinkuin minä sinua aina ajattelen?
Ja rakastan.
(Tuomolle vuosia sitten)

Jos tulisin luoksesi,
pääsisinkö kainaloosi?
Ottaisitko minut syliisi,
halaisitko hellästi?
Pyyhkisitkö kyyneleet poskiltani,
ja suukottaisit uneen?
(Gran Canaria 22.06.2004)

Sataa.
On kevät,
mutta sataa
ja on synkkää.
Sataa.
Hän itkee,
mutta sataa,
eikä kukaan huomaa.

Yritit väittää muuta,
vaikka äänestäsi kuulin sen,
ja kasvoiltasi näin sen,
huuliltasi maistoin sen,
ja kosketuksessasi tunsin sen.
Kaikesta sinussa vaistosin sen,
et ollut onnellinen.
Nyt olen yksin ja surullinen,
kerro, oletko tyytyväinen?
Ilman minua onnellinen?

Juokse. Juokse niin että keuhkosi kirkuvat happea ja lihaksesi kramppaavat.
Huuda. Huuda äänesi kuulumattomaksi.
Itke. Itke silmäsi verille.
Ikävöi. Ikävöi sielusi haavoille niin että sydämesi pakahtuu kivusta.
Vasta sitten uskon sinua, kun väität tietäväsi,
miltä minusta tuntuu.

Sudenpäivät (Näkijän Taru 2, Robin Hobb)
Vielä nytkin kun kivut ovat kovimmillaan eivätkä yrtit lievitä tuskan poltetta, kun sieluni tuntuu olevan ruumiini vanki, muistelen päiviäni sutena. Nuo päivät tuntuvat kokonaiselta ajanjaksolta elämässäni. Niiden muistelu tuo lohdun, ja kiusauksen. Tule, saalista kanssani, kuuluu kuiskaus sydämessäni. Jätä kivut ja ota elämäsi taas omiin käsiisi. On olemassa maailma, jossa ei ole muuta kuin nykyhetki, missä päätökset ovat helppoja ja aina oman tahtosi mukaisia.
Susilla ei ole kuninkaita.

Itseensä keskittymisen harjoitus on yksinkertainen. Ei saa ajatella mihin on ryhtymässä. Ei saa ajatella, mitä on juuri tekemässä. Sitten on lakattava ajattelemasta, että ei saa ajatella sitäkään. Silloin löytyy Nyt, aika, joka venyy ikuisuuteen. Muuta aikaa ei oikeastaan olekaan. Silloin, siitä hetkestä, löytyy vihdoin aikaa omalle itselle.

Nyt soi: Sonata Arctica - Tallulah

Nähdään ensi vuonna. Mä jatkan vanhojen muistelua ja tulevista haaveilua hämärässä huoneessa huopaan kääriytyneenä hyvää musiikkia kuunnellen.. Ja oikeasti, mulla on hyvä olla.

Eli samaa elämää ku ennenki. Mutta ei se mitään, koko ajan etsin ratkaisua...

Kävin tänään hyppäämässä Munkilla ekan kerran loukkaantumisen jälkeen! Mä pystyin siihen vielä! Jes!

Niinpä. Aina sanon et "kun mikään ei muutu".. Niin.. Ei kukaan ainakaan mua auta. Kokeilin repästä tänään, katotaan mitä siitä seuraa. Koville joudun jos onnistun, mutta ehkä siitä seuraa uusi, parempi alku..? Vastausta odottelen..

Haamu on rauhottunu valtavasti.. Eka maasto oli aika hermoja kiristävä reissu, mutta muut onkin sitten menneet paremmin kuin hyvin, kaikilla on ollu mukavaa =) Kengittäjää en sille vielä oo saanu, pommitus päällä koko ajan..

Oon ollu taas töissä, viikko tuli tänään täyteen. En oo saanu kunnolla nukuttua, enkä muutenkaan levättyä, joten aika loppu olen. Mutta niin on loppu kohta vuorokin =) Huominen enää, ja sitte voin taas miettiä uudestaan että jatkanko uutta pätkää vai en =) Mutta selkä ei oo valittanu, kun ei oo kumarrella tarvinnut =)







Se olet sinä,
kun puhelin soi.
Se olet sinä,
Kun kuulen askeleet.
Se olet sinä,
kun ovella kolahtaa.
Se olet sinä,
kun kävelet ohi.
Se olet sinä,
kun tulet vastaan.
Se olet sinä,
kun auto tulee pihaan.
Se olet sinä,
kun tajuan,
että taas olen yksin.

Vielä joskus

On kyyneleet sumentaneet silmänsä
tuntuu matka pitkältä ja kylmältä
tyttö kävelee, kävelee kotiinsa
muttei kuulu mihinkään

Hän tahtoisi ulos tästä kaikesta
jaksa ei, väsyy, voimii ei oo, luovuttaa
tyttö unohtaa, unohtaa kipunsa
peittyy lumeen valkeaan

Miksi katsotte mua noin
tyttö miettii hiljaa yksin,
miksi onnea en saa
mä koskaan saavuttaa?
Vielä joskus..
Vielä joskus..

Lumihiutale poskelleen laskeutuu
tähdet taivaalla silmistään heijastuu
tyttö nukahtaa, nukahtaa viimeinkin
on luona paremman huomisen

Miksi katsotte mua noin
tyttö miettii hiljaa yksin,
miksi onnea en saa
mä koskaan saavuttaa?
Vielä joskus..
Vielä joskus..

Ei ohikulkijat huomaa tuota tyttöä
kaipaa ei, kukaan välitä, ei kiinnosta
tyttö rakastaa, rakastaa unelmaa
joka särkyi pakkaseen

Miksi katsotte mua noin,
tyttö miettii hiljaa yksin,
miksi onnea en saa,
mä koskaan saavuttaa?
Vielä joskus..
Vielä joskus,
ehkä joku muakin rakastaa?