IRC-Galleria

Tänään lähen takas kotkaan. Tuntuu taas niin pahalta palata paikkaa mikä ei merkitse yhtään mitään. Ihmisten keskelle joihin ei pysty luottamaan, tai kenelle ei pysty puhumaan. Mä olen mun oman pääni vanki. ja mä vapaudun sieltä aina kun pääsen takasin vantaalle. Jaksan iloita joka hetkestä jonka mä saan viettää ihmisten kanssa joita rakastan. Mut aika on vaan ihmisten keksimä käsite, se menee liian nopeesti, jokainen hukattu sekunti tuntuu pahalta.

Muistakaa uskoa.
Muistakaa toivoa.
ja tärkein, muistakaa rakastaa.


ps. ne ei tiedä et mä tiedän et ne tietää.