Tyttö pieni tulee koulusta taas kotionsa
Hän miettii että onneks koulupäivä ohi on taas
Ei tarvi katsella pilkkaavii kavereita
Hän katsoo peiliin seinälle punasii silmii peilaa
Ja pyyhkii kyyneleitä vannoo et se loppuu
"Oon kestäny tarpeeksi alan jo tottuun"
Tyttö pieni joka katsoo ulos ikkunasta
Huoneessansa silmiin tuijottaa vain jotain pikkulasta
Se on sen oma kuva joka takas tuijottaa
Ensimmäistä kertaa itsensä silmästä silmään kohtaa
Se tyttöö pelottaa mutta hän pysyy kylmänä
"Kkyl mä nää kuviot tiiän pidätsä mua tyhmänä?
Tyttö luulee että selvii pelkäl toiveunillansa"
koko yön pyörii sängys silti ilman unii taaskaan
Tyttö tajuu kuinka elämä lipuu sormien välistä
Kun pisin tikku vietiin ja tyttö sai lyhkäsimmän