IRC-Galleria

Proyo - Luulette tietävänne

Kolme sanaa, toivo, usko ja rakkaus
Ja usko oli toivoo ku menny oli rakkaus
Mä turhaan ilahduin ku kuulin susta
Luulin löytäneeni ystäväni, mut sit pukeuduinki mustaan

Uneksin susta, unes tuska kääntyi iloksi
Unes oli toivoo ja unes palasit luokseni
Ei ollu huolii, kaikki meni jotenki parhain päin
Mä unen näin, eikä se päättyny näin

Kun mä heräsin mun ystävä vaipui uneen
En jaksa enää tilittää muille, puhun vaan sulle
Mä välitin, vaikka välil puhals uudet tuulet
Mä haluun pyytää anteeksi, miksi sä et kuule

Kolmas kahdeksatta, kaksi tuhatta ja yksi
Sillon kaikki alko ja sillon mä jäin yksin
Luulin ettei tule tulevaa, mut tule tule vaan
Tulen palaan, enkä tuu sua ikinä unohtaan

kertosäe:
Kukaan ei todellista proyoo tiiä
Huumorii kokoajan, mut se ei riitä
Luulette tietävänne
Luulette tietävänne

Monesta löytyy onnen tunne, mut ei musta
Anteeks pyytäny liian usein, mä tunnen katumusta
Korttitalo kaatunu liian usein, aina jaksanu yrittää
Aina kasannu uudestaan, jotta päässy taas tyrimään

Tuntuu et mikään ei toimi eikä mikään anna voimaa
Ku mikään ei oo piristäny mua, ei kukaa soitakkaan
Onko mut unohettu, oonko mä ilmaa
Vainaa, tai muuten vaan turhaa

Kaikki tapahtunut vanha on haavois suolaa vahvaa
Eikä oo vettä, kaikki entinen väkisinki kalvaa
Mä tarvin vaan rauhaa, kaiken muun haluun unohtaa
Mut ei tulosta, ei muutosta, mitä haluan

En saa, mut mitä pelkään tulee suoraan kohti
En oo valmis, hätäännyn, sählään ja taas peräännyn
Henkinen turpareissu, ei edessä turvaa
Tolppaa johon koskevaa ei saa koskettaa

kertosäe

Aina ollu omanlaisensa, erinlainen ja
Jotkut ei vaan tykkää jos kirjoitan vaan laineja
Elän elämääni, kahdes eri porukassa
Kummassaki mielellään, mut samaan aikaan vaan toisessa

Tullu tutuks monta uutta tuntematonta
Tiedän et oon onnekas, ku ystävii ku maas lunta
Mut silti tyhjä olo aina välillä mieltä painaa
Mut ei hätää, mä voimia vielä saan

Mun pitäs onnellinen olla, ku asiat taas rullaa
Mut kai siit entisestä olen vieläki turta
Musta maalaus, tarpeeton tuska ja blaadaus
En ollu tärkee koskaan, nyt mua vaivaa kaipaus

Kaipaus johonki mitä mä en tiedä
Kaipaus sinne mis ei erinlaisuut viedä
Siedetään muita ja tiedetään että
Vaan vahvat tyypit ne itteensä pettää

kertosäe (2x)