IRC-Galleria

Näin nainen käy suihkussa

1. Riisuu vaatteet ja laittaa ne pyykkikoriin - lajiteltuna valko- ja kirjopyykkiin.
2. Pukee päällensä kylpytakin ja menee kylpyhuoneseen. Matkalla hän kohtaa poikaystävänsä, kiristää vähän kylpytakkia ja puolijuoksee loput matkasta.
3. Jää seisomaan peilin eteen ja tarkistelee itseään tarkasti. Rentouttaa vatsaansa ja valittaa, kun hänestä on tullut niin lihava.
4. Menee suihkuun, ottaa esille kasvojen, käsien, jalkojen ja selän pesusienet.
5. Pesee hiukset erikoisshampoolla, joka sisältää avokadoa, hunajaa ja 83 vitamiinia.
6. Pesee hiukset uudestaan samalla shampoolla.
7. Käyttää erikoishoitoainetta, joka sisältää avokadoa ja hunajaa, antaa sen vaikuttaa 15 minuuttia.
8. Pesee kasvoja tarkasti 10 minuuttia sikakalliilla saippualla, joka sisältää omenaa. Sen jälkeen kasvoilla on sama väri kuin keitetyillä ravuilla.
9. Pesee kehon toisella yhtä kalliilla saippualla, joka sisältää pähkinää ja viinimarjoja.
10. Tämän jälkeen hän huuhtelee hoitoaineen pois - tämä kestää 10 minuuttia. Hänhän haluaa vain olla varma, että kaikki hoitoaine on poissa, muuten hiuksista tulee raskaat ja litteät.
11. Ajaa kainalo- ja säärikarvat.
12. Kirkuu, kun poikaystävä - leikillään - sammuttaa lämminvesihanan.
13. Sammuttaa suihkun.
14. Ravistaa kaiken veden pois päältään suihkussa.
15. Astuu suihkusta ulos Afrikan kokoisessa pyyhkeessä kuivattaakseen kehonsa.
16. Käärii hiukset superimutehoiseen pyyhkeeseen.
17. Menee takaisin makuhuoneeseen edellä mainitussa kylpytakissa.
18. Kohtaa poikaystävänsä matkalla, kiristää kylpytakkia lisää ja juoksee huoneeseen. Käyttää puolitoista tuntia pukemiseen.

Näin mies käy suihkussa

1. Riisuu vaatteet, kun hän istuu sängyllä, levittää vaatteensa ympäri lattiaa.
2. Kävelee alastomana kylpyhuoneseen. Matkalla kohtaa tyttöystävänsä, ylpeänä näyttä munaansa ja huutaa kuin elefantti.
3. Jää seisomaan peilin eteen ja vetää mahansa sisään. Tarkistaa munansa koon, rapsuttaa pallejaan ja sen jälkeen haistaa käsiään.
4. Menee suihkuun.
5. Ei etsi pesusientä, koska hän ei moista käytä.
6. Pesee kasvot hänen myrkynvihreällä saippuallaan.
7. Pieraisee ja repeää nauruun, koska kylpyhuoneessa on mukava kaiku.
8. Rauhoittuu, mutta repeää kohta taas nauruun kun haju saavuttaa hajuaistin.
9. Pesee hänen sukukalleutensa ja ympärillä olevan alueen.
10. Pesee perseen saippualla ja jättää vähän karvoja saippuaan.
11. Pesee hiukset jollain shampoolla, eikä käytä hoitoainetta.
12. Tekee punkkarikampauksen.
13. Ihailee uutta hiusmuotiaan peilistä.
14. Kusee tyytyväisenä kaivoon suihkussa.
15. Huuhtelee shampoon ja saippuan, ja astuu heti pois suihkusta, mutta ei huomaa, että oli jättänyt vetämättä suihkuverhon eteen kun meni suihkuun. Joten nyt koko kylpyhuone - vessapaperia myöten - on läpimärkä.
16. Kuivaa itsensä nopeasti ja kevyesti.
17. Katsoo taas peiliin ja jäykistää lihaksensa ja tarkistaa munansa koon.
18. Unohtaa sammuttaa valon jälkeensä.
19. Menee takaisin makuhuoneeseen pieni pyyheliina ympärillään. Kohtaa tyttöystävänsä matkalla, repii heti pyyhkeen pois ja näyttää ylpeänä munaansa - ja huutaa kuin elefantti.
20. Heittää märän pyyhkeen sängylle ja antaa sen olla, pukee päällensä kahdessa minuutissa.

sai kyyneleet silmään.. :( Kuinka jotkut onkin niin vastuuttomia...

Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää moraalittomat kasvattajat.

En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme. Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni. Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin.

Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme, yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa, jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä.

Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä", lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani! Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme, joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!", mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.

Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin elämän jättävän hänen pienen, laihan ruumiinsa. Olin kuullut ihmisten sanovan, että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan, että pääsisivät minusta äkkiä eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni), joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja heitettiin roskikseen.

Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella, todella halusivat minut! He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi ja hyväksi pennuksi! Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua. Hellävaroen he opettavat minulle oikean ja väärän, antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta. Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!

Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni, pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin. Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni, koska he näyttivät kamalan onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä, että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu. En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita, ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena. Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!

Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita, minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika". Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen, leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani, juominenkin koskee.

Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kun tämä kipu vain menisi pois! Kunpa vain pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.

Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa. Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään. Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni.

Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta. Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta. Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla, pienellä hännän heilautuksella (ja hellällä kuonon tökkäisyllä). Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan, mutta niin vain ei ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: ”eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta". Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.

(Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi. Copyright 1999 J. Ellis)

Poika ajaa lujaa moottoripyörällä 180 km/h
Tyttö: Hidasta, mua pelottaa
Poika: Enkä, tää on hauskaa
Tyttö: Eikä ole. Oo kiltti, tää on liian pelottavaa
Poika: Sano mulle sitten, että sä rakastat mua
Tyttö: Hyvä on, mä rakastan sua. Jarruta !
Poika: Ja nyt halaa mua OIKEIN kovaa
*tyttö halaa poikaa*
Poika: Voitko ottaa pois mun kypärän ja laittaa sen sun päähäs? Mä kyllästyin siihen..

Sanomalehdessä seuraavana päivänä:
"Moottoripyörä törmäsi rakennusta vasten jarrujen vian seurauksena.
Samalla hetkellä kyydissä oli kaksi henkilöä, joista vain yksi jäi eloon."

Totta puhuen, matkan puoli välissä poika huomasi jarrujen olevan rikki,
mutta ei halunnut tytön tietävän asiasta. Sen sijaan hän pyysi tyttöä
sanomaan että tämä rakastaa häntä ja halaamaan tätä viimeistä kertaa.
Lisäksi hän käski tytön laittavan kypärän päähän, jotta tyttö jäisi eloon
vaikka tämä merkitsi pojalle kuolemaa.

"Jos sinäkin rakastat jotakuta yhtä paljon - kopioi tämä teksti päiväkirjaasi"