jotkut saattaa ajatella et "voi vittu, tollasen takii",
mut oon itkeny ihan koko aika,
nii tuskin kukaa mua ois jaksanu tälläsenä koulus kattella ees.
tai no ei kukaa jaksa muutenkaa mut siis..
tänää meen sinne haudalle viemää kukkii ja kynttilöitä.
ei tunnu vielkää todelliselta..
aamullaki olin ihanku kuulevinani et mutsi sanoo "Cheri, mennää lenkille" ja Cherin askelii.
ja illal tuntu ku Cheri ois ollu mun vierel nukkumas..
tää on vaan niin kamalinta.
en mä voi uskoo et Cheri on poissa,
et mä en voi enää koskaa silittää sitä ja kertoo sille murheitani..
--
tilasin Cheristä äsken kuvia..
7 sellast A4:sta ja jtn 40 normaalii..
toivottavasti niist kuvist tulee ees kohtalaisen hyvii.
tosin ne A4:set on varmaa aika epäselvii..
oon polttanu kynttilää siitä sti ku kuulin et Cheri on poissa..
ja aion jatkossaki polttaa.
ostan jtn kynttilöit tänää ittelleniki.
en oo syöny mitää..
viimeks eilen koulussa.
oon vaa juonu kupillisen teetä eilen illal,
koht meen ottaa toisen kupillisen..
nojoo, en kirjota enempää..