Totesin tossa tänään et ei vittu, mä oikeesti haluun lävistäjäks.
Tai siis joo, tajusinhan mä sen jo sillon joskus 13 -vuotiaana,
ja siitä asti sitä halunnu, mut silti.
Tänää vaa tuli sellai fiilis, et mä en ees osais kuvitella mitään muuta ammattia.
Ja kyllä mä aion sen homman eteen tehäkki töitä et se olis mahdollista.
Jos olisin tänki asian suhteen samanlainen patalaiska paska niiku aina muulloinki,
nii kyllä se alkais vituttamaan ja kaduttamaan myöhemmin.
Mut voi paska..
Jos must ei koskaan tuukkaa lävistäjää,
nii mitä hittoo mä teen?
.. Must tulee alkoholisoitunu sossupummi.