Taas valo viiltää taivaanrantaa,
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota kovasti rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme,
miks toinen lähtee, toinen jää.
Vaan pieni lapsi sisällämme,
ei sitä tahdo käsittää.
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Niin äkkiä lähdit luotamme pois,
on niin kuin unta se vieläkin ois.
Ei läheinen arvaa, ei silmä nää,
miten lähellä onkaan määränpää.
Joka päivä voi olla viimeinen,
joka hyvästijättö ikuinen.
Älä seiso haudallani itkien; en ole siellä, nuku en.
En ole ikiunessa, en ole poissa.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen valon välke aallokossa.
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko, joka kultaa viljaa,
syyssade, joka puhaltaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallani itkien;
en ole siellä - kuollut en."
