miks joudun olee ainoo kel ei oo parasta ystävää,
miks kaikkii muit on kaks,
aina valmiita auttamaa, aina valmiina lähtee mukaa,
miks oon vaan varakaveri ?
tätä joutuu kestää tuntei, päivii, vuosii,
miks ei tää lopu koskaa, miksei kukaa anna kättä,
tarttuisin jos mahollisuus annettais,
ehkä tää on vaan ulkonäön kysymys,
jollei oo muodin mukanen, ei pääse massaan mukaan,
vai onks tää vaa et pitää aina olla joku jota syrjitää ?
vaiks mulla onki rakas, silti haluisin ystävän parhaan,
jos se päivä joskus koittaa, kaikki unelmani toteutuu,
ei tätä kauaa enää jaksa kaikkii muit kaks ja minä yksin,
mutt on täs hyviiki puolii, jos kuolen, se ei jäis yksin
ett ehkä kannattaa olla onnelline näin, ilman ystävää.
! ps. VANHA ! muokkasin ihan hiukan sanoja nytte mut kirjotin joskus kesälomal !