Virke ja Lause:
-virke alkaa isolla kirjaimella ja päättyy loptusvälimerkkiin
-lause rakentuu predikaatin(verbi) ympärille
-sanaluokissa:verbi
-lauseenjäsenissä:predikaatti
-päälause voi olla yksin, ilmaisee yhden kokonaisen asian
-sivulause täydentää päälausetta tai toista sivulausetta
PL SL
MINÄ LUISTELEN, VAIKKA EN PIDÄ SIITÄ.
Sivulaisetyypit:
1. Konjunktiosivulause
-alkaa konjunktiolla (-alistus)(että, jotta, koska, kun...)
2. Relatiivisivulause
-alkaa joka- tai mikä-relatiivipronominilla.
TUOLLA ON HEVONEN, JOKA LAULAA.
TUOLLA ON HEVONEN, MIKÄ ON KIVAA.
3.Epäsuora kysymyslause
PL EKL
EN NÄE, ONKO SILLÄ HÄNTÄÄ!
-päälause ja sivulause erotetaan aina toisistaan pilkulla
'
'
'
Nominaalimuitoiset verbit:
nominit:
substantiivit
adjektiivit
numeraalit
pronominit
nominit+verbit= nominaalimuotoiset verbit!
'
'
'
I N F I N I T I I V I T :
Infinitiivit voi rinnastaa substantiiveihin.
Subst: Olemme saunassa.
Infinit: Olimme saunomassa.
1. Infinitiivi (A)
kaksi muotoa:
lyhyt: valvoa
pitkä: valvoaksesi
-1. infinitiÃvin lyhyempää muotoa käytetaan perusmuotona.
Pidempi muoto on translatiivi, johon on aina liittyneenä
possessiivisuffiksi(ommistusliite)
2. Infinitiivi (E)
-taipuessa kahdessa sijassa: inessiivissä ja instruktiivissa.
-inessiivi on sekä aktiivissa että passiivissa:
akt: Valvoessa
pas: valvottaessa
-aktiivin inessiiviin voi liittyä possessiivisuffiksi: Valvoessani
-instruktiivi on vain aaktiivissa: Valvoen
3. Infinitiivi (-ma-,-mä-)
Aktiivissa:
inessiivi: juoksemassa
elatiivi: juoksemasta
illatiivi: juoksemaan
adessiivi: juoksemalla
abessiivi: juoksema
instruktiivi: juokseman
Passiivissa:
instruktiivi: juokseman
-3. infinitiivin instruktiivi on tyyliltään vanhahtava.
4. Infinitiivi (-minen, -mis)
katsominen <- nominatiivi
katsomista <-partitiivi
-vain aktiivissa
-nominatiivissa tai partitiivissa
'
'
'
P A R T I S I I P I T
Adjektiivin kaltaisia. Taipuvat kaikissa sijoissa
ja yksiköissä ja monikoissa. Esiintyvät aktiivissa ja passiivissa.
1. Partisiippi
Aktiivin tunnukset: -va/-vä
VUOTEESSAAN NUKKUVA LAPSI.
TIINA OLI NÄYTTÄMÖLLÄ HÄIKÄISEVÄ.
Passiivin tunnukset: -tava/-tävä/-ttava/-ttävä
NUKUTTAVA, ISTUTTAVA, KÄVELTÄVÄ
2. Partisiippi
Aktiivin tunnukset: -nut/-nyt/-nee-
ISTUNEEN, SOUTANUT, MENNYT
Passiivin tunnukset: -ttu/-tty/-tu/-ty
ISTUTTU, NÄYTETTY, NUOLTU, PÄÄSTY
-Osoittaa päättynyttä tekemistä
'
'
'
'
LAUSEENVASTIKKEET
Esim. Luulin hänen LÄHTENEEN.
-Lauseenvastikkeessa sivulause in upotettu päälauseeseen
-siinä ei ole persoonamuotoista verbiä
Esim. Kulin oven KÄYVÄN.
vrt. Kuulin, että ovi kävi.
-Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla hallitsevasta lauseesta
Illan lähetessä varjot pitenevät.
Kun ilta lähenee, varjot pitenevät.
'
'
'
'
PARTISIIPPIRAKENNE(referatiivinen lauseenvastike)
-vastaa aina että-lausetta
Esim. Jorma kertoi TEHNEENSÄ KOVASTI TÖITÄ.
Vrt. Jorma kertoi, että hän ole tehnyt kovasti töitä.
-partisiippirakenteen subjekti on yleensä genetiivissä:
Esim. Kuulin kellon lyövän neljä.
Vrt. Kuulin, että Kello löi neljä.
-Partisiippirakenteen subjekti on partitiivissa, jos vastaavan sivulauseen subjekti on partitiivissa.
Esim. Luuletko valoa olevan tarpeeksi?
Vrt. Luuletko, että valoa on tarpeeksi?
'
'
FINAALINEN LAUSEENVASTIKE
-vastaa aina jotta-lausetta.
-finaalinen=tarkoitusta ilmaiseva
Esim. Johansson on seurannut Litmasen pelejä KEHITTYÄKSEEN SYÖTTÄJÄNÄ.
'
'
MODAALINEN LAUSEENVASATIKE
-vastaa tapaa ilmaisevia sivulauseita
'
'
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE
-Vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta
Vieraat saapuivat kellon lyödessä kahdeksan.
Vieraat saapuivat, kun kellö löi kahdksan.
1. temporaalirakenne (2. inf. iness)
Jorma ratkaisi ongelman OLLESSAAN saunassa.
-1. temporaalirakenteen tapahtuma-aika on samakuin hallitevan lauseen.
2. temporaalirakenne (2.partis.partit)
Jorma ratkaisi ongelman OLTUAAN saunassa.
-2. temporaalirakenteen tapahtuma-aika on aikaisempi kuin hallitsevan lauseen.
-Temporaalirakenteen subjekti:
Vanhetessaan ihminen harmaantuu.
Kun ihminen vanhenee, hän harmaantuu.
SAMA PERSOONA
Asioiden pitkittyessä niihin tulee mutkia.
Kun asiat pitkittyvät, niihin tulee mutkia.
ERI PERSOONA