IRC-Galleria

hottisveli tuli kotiin kuntosalilta
kurjaa ku ei saa ruotsalaista oota tàstà nàppàimistòstà

A'A'A'A'A'A' en kestà ajatusta ettà huomenna ei voi enàà làhteà ulos t-paita pààllà:<<< Hyvàstit tàlle kauniille Roomalle ja auringolle</3

Killeri kurkkukipu ja joku nuhakuume varmaan iskee kohta.
Kiva lähtee Roomaan huomenna.

Vilma sanoo:
*DUDE!?!?!?!?!?!
laursba. sanoo:
*HOW WEIRD IS THAT?!?!?!?!!?!
Vilma sanoo:
*SO EXITING!!!!!!!111111111
laursba. sanoo:
*YOU TYPED THAT WRONG MY FRIEND!!!!!
Vilma sanoo:
*SORRY!!!!!!!!!!11111
laursba. sanoo:
*IT'S OKAY!!!!!!111
Vilma sanoo:
*GREATTT!!!!
laursba. sanoo:
*OH YEAH!!!

Oli hieno päivä :)

Suure=mitattavissa oleva ominaisuus
Suureita:

• nopeus(v)
• massa(m)
• sähkövirta(I)
• teho(P)

- Mitataan vertaamalla niitä sovittuun mittayksikköön
esim. s = 30*1m = 30m

SI-järjestelmän perussuureet:
Suure Symboli yksikkö lyhenne
pituus l metri m
massa m kilogramma kg
aika t sekunti s
lämpötila T kelvin K
sähkövirta i , I ampeeri A
valovoima I kandela cd
ainemäärä n mooli M , mol

nopeus = kuljettu matka/kulunut aika eli v=s/t

Mittaamisessa esiintyy aina epätarkkuutta. Fysikaalisissa mittauksissa kiinnitetäänkin aina huomiota mittaustarkkuuteen ja virhearviointiin.
.
. .
.
Jos kappaleen nopeus ei muutu, kappaleen kulkema matka s on tällöin suoraan verrannollonen liikkeen kestoon t eli s=kt. Tällöin paikan kuvaaja on suora ja liikettä kutsutaan tasaiseksi liikkeeksi.

(x=v)

Kävelijän hetkellinen nopeus eli nopeus tiettynä ajanhetkenä voidaan määrittää piirtämällä käyrää sivuava suora eli käyrän tangentti tarkasteluhetkeä vastaavaan kohtaan ja laskemalla tangentin fysikaalinen kulmakerroin. kappaleen nopeus. Kun paikan kuvaaja loivenee, nopeus pienenee. Jos kuvaaja on vaakasuora, kappaleen paikka ei muutu ja kappaleen nopeus on nolla.

NOPEUDEN SUUNTA
Fysiikassa nopeus ja siirtymä ovat suureita, joilla on sekä suuruus että suunta. Tällaisia suureita kutsutaan vektorisuureiksi. Muita tässä kirjassa käsiteltäviä vektorisuureita ovat voima ja kiihtyvyys. Suureita, joilla on ainoastaan suuruus, kutsutaan skalaarisuureiksi. Esimerkkejä skalaarisuureista ovat aika, massa ja lämpötila.
Nopeuden suuruutta kutsutaan vauhdiksi.
Suoraviivaisessa liikkeessä nopeuden etumerkki kertoo nopeuden suunnan. (+/-)


LIKIARVOILLA LASKEMINEN
-Laskuissa täytyy päätellä fysikaalisesti merkitsevien numeroiden lukumäärä
-Kerto- ja jakolaskuissa vastaus annetaan yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin epätarkin lähtöarvo.
-Plus ja miinuslaskuissa vastaus voidaan antaa korkeintaan yhtä monen desimaalin tarkkuudella kuin epätarkin lähtäarvo
-Kun kyseessä on mittaustulos, desimaaliluvun perässä olevat nollat ovat yleensä fysikaalisesti merkitseviä
-Desimaaliluvun alussa olevat nollat eivät ole merkitseviä numeroita
-Fysiikassa suuret suureet ilmoitetaan usein kertoimen ja kymmenpotenssin avulla.
-Laskujen välivaiheissa täytyy käyttää vähintään yhtä merkitsevää numeroa enemmän, kuin lopullisessa vastauksessa!



Aina kun mahdollista, tehtävän alkuun piirretään tilannetta havainnollistava kuva! Kuva on osa vastaukseen liittyviä perusteluja.

Muista aina tarkistaa, onko saatu tulos realistinen.

v = s/t
nopeus = matka/ajalla

Keskikiihtyvyys= ak

-Fysiikassa liikettä sanotaan kiihtyväksi, jos nopeuden suuruus tai suunta muuttuu,
-Nopeuden keskimääräistä muuttumista tietyllä aikavälillä kuvaava suure on keskikiihtyvyys jossa ∆v on nopeuden muutos ja ∆t muutokseen kulunut aika.

HETKELLINEN KIIHTYVYYS
-Hetkellisellä kiihtyvyydellä tai lyhyemmin kiihtyvyydellä tarkoitetaan kiihtyvyyttä jollakin tietyllä ajanhetkellä. Hetkellinen kiihtyvyys saadaan kappaleen nopeuden kuvaajasta graafisella derivoinnilla eli piirtämällä kuvaajalle haluttuun kohtaan tangentin fysikaalinen kulmakerroin. (vrt. hetkellinen nopeus)

Kiihtyvyys on vektorisuure.
Kiihtyvyyden positiivinen etumerkki ilmoittaa, että nopeus kasvaa. Vastaavasti kiihtyvyyden negatiivinen etumerkki ilmoittaa, että liike on hidastuvaa.


Putoamiskiihtyvyys g riippuu sijainnista maapallolla. Laskuissa käytetään tavallisesti aroa g=9,82 m/s²

___________________________________________________________________



___________________________________________________________________

Säteily on joko sähkömagneettista tai hiukkassäteilyä.
Valo ja radioaallot = sähkömagneettista
Hiukkassäteilyä = syntyy pääasiassa radioaktiivisten aineiden hajotessa

Eri aallonpituuksia:
gammasäteily
röntgensäteily
ultraviolettisäteily
näkyvä valo
infrapunasäteily
mikroaallot
radioaallot

mut aloin jo ainaki melkeen tykkäämään tästä uudesta gallusta.

.

"Luentopäiväkirjatehtävä Te 1 kurssi

Lue te1 kurssin fronterin arkistosta opettajan luentopohjat ja pidä siitä ”luentopäiväkirjaa”.
Luentopäiväkirjassa tuot esille luentojen sisältöjä sekä omia ajatuksia aiheista.
Luentopäiväkirjan pituus on vähintään viisi sivua, kirjaisin koolla 12."


JIPPII! oon jo sivulla 5! mutta minkäs teet siinä vaiheessa kun on vasta puolet noista luentopohjista käsiteltynä. ARGHHH oon kirjottanu jo kohta neljä tuntia, joku raja ;______;

edit: lopetin kahelta