kuljin siitä päivästä lähtien kuin sumussa
jossa olisi vain tämä tarina
nuori sydän täynnä elämää
jossa varjot peittäisi kaiken pahan edestäni
ja minä kulkisin vain kohti kirkkainta kuuta aurinkoon
sateistakin tietä
kohti paikkaa missä elämän sydän sijaitsi
sateinenkin päivä tuntui tarkoitukselta
tunnin iltahetki unelta jota varten elää
takkatulella, kynttilänliekillä,sammuneilla hiililläkin oli tehtävänsä
mutta silloin tiennyt en
se muistoihini jää ja tämä kaikki vielä jokin päivä minulta häviää
on kaikki täälä ohikiitävää
ei huominen ole varmaa
ei elämäsi suuntakaan
vaikka tänään olisit tässä,palassa unelmaa
voi huomenna se kaikki olla vain kaunista historiaa
vaikka kurkotat kauas,tavoittelet suuria
voit myöhemmin kuitenkin huomata, tämä päivä oli elämäsi merkityksellisin
vaikka tänään vielä ajattelet sen olevan vain yksi muiden joukossa
olen särkynyt jotta voisin nähdä
palan elämää en vain unelmaa
ymmärtää
löytää
olla kiitollinen tästä päivästä
päivästä kun olen tässä
olen elossa
voin istua tällä hetkellä tässä ja kirjoittaa
juoda isin kanssa iltateetä ja katsoa sateeseen
miettiä äitiä jonka kanssa sain silloin viettää aikaa
käydä lämpimässä suihkussa ja nukahtaa omassa kodissa.