emme me tarvitse rikkautta
kun meillä on rakkaus
sillä rakkaus on rikkautta suurinta.
emmekä tarvitse tuota prinssiä satujen,sillä sellaista tahtoisi emme.
miksi tahtoisimme olla prinsessoja,noita arvossa pidettyjä.
joita palvellaan,heidän tahtonsa mukaan.
tämä tunne tyhjäksi tekee,kun sisällä liikaa tuntee.
vihasta rakkauteen kulkee,virta tunteiden.
jälleen kokoan siruista peilin,tuon ehjän ja kantavan.
joka särkynyt on monet kerrat,varrella elämän.
kurkistan kuvaani jälleen uudelleen.
nään repaleisen lapsen,jonka haavat ovat umpeutuneet.