mitä vittuu sait mun sydämmen lämpee,
ja aloin vanhaa itseäni häpee.
elektroshokki suoraan rintaan,
nyt sielt se pomppii suoraan pintaan.
oot kuin enkeli,
vihdoin mieleni selkeni.
enää yksin kanna taakkaani,
kun sä olet mun rakkaani.
ennen osasin pitää varani,
nyt menee sekasin sanani.
en uskois et sun arvoinen oon,
luulin et juokset suoraan pakohon.
sun silmät nauru hymy ja suu,
noilla kasvoilla et saa mua suuttuu.
en usko et tästä mitään puuttuu,
harmi vaan kun ei oo omaa luukkuu.
mut hei mä tahdon sua suudella,
voin kertoa että rakastan kielellä kuulella.
mutta teot puhuu enemmän kuin sanat,
suhun kulutan vaikka kaikki maailman rahat.
sait mut lämpeemään vaik ei aluks ollu tarkoitus,
ja nyt mun päästä spittaa uusi sanoitus.
yritän olla kaikki mitä tarvitset,
joskus tuntuu kun oltais ihan samikset.
mä haluun sut lämmittää mun sylii,
ei ilman sua jaksa kulkee pisin kylii.
ai et ikävään ei kuolla voi,
no miks sun äänes sit korvissain soi.
sun nimi on omaperäinen siis jatu,
täst voi ehkä tulla parempi kuin satu.
en tienny et turust voi jotai löytää,
kun täälpäin mitää saa suoraa pöytää.
sulle on helppo puhuu,
ilman mitää jujuu.
loppus pelimiehen juoksu,
kun mieles vaa sun tuoksu.