Onko teille koskaan käynyt niin, että kävelette kadulla ja rupeatte ajattelemaan jotakin erityistä juttua. Minulle kävi niin tänään, kun kävelin tänään matkakeskukselle. Tuli mieleen eräs tietty viikonloppu Kippolassa, kun eräst tietty ystäväni hajosi Huvila 2:sen sohvaan, koska luuli tuikkuastiassa olevaa kiveä kalaksi. (lålz)
Tämä juttu oli minusta silloin aivan huippu ja oli vieläkin. Kun tämä muisto väikkyi elävästi mielessäni puhkesin nauramaan suureen ääneen (sitä ennen olin virnistellyt huomaamattani tosi järkevän näköisesti). Voi että minua nauratti XD
Silloin huomasin, että pari vastaantulijaa tuijotti minua hyvin kiinnostuneesti (ja ehkä paheksuvasti). Yritin siinä paikassa lopettaa nauramisen mutta en oikein onnistunut. Kipitin nopeasti ihmisten ohitse hihittäen ja menin sivukadulle nauramaan nauruni loppuun. :D
Kiitti Maiju kun sää teet mun elämään tällasia tilanteita tietämättäsi :D Mun elämä olisi tylsää ilman sua<3