Rest in peace! Olit hyvä kaveri.. Oon oppinu ettei mitään kannata luvata, mutta nyt lupaan että en unoha sinua koskaan. Ikävä on niin suuri että sitä ei voi nsanoin kuvailla. Muistan kun pelailtiin pullonpyöritystä ja sinä sait muiden mielestä hauskan tehtävän mitä en tässä kirjotuksessa kehtaa kertoa :) <--- tunnistajat tunnistaa.
Kävin eilen sinun ovella istumassa ja en välttynyt itkuilta kun näin kaksi ite tehtyä mato-onkea ja polkupyörän, perjantai-illalta oli oven edus tupakan tumpeissa, niin heittelin niitä vähän siitä syrjempään..
Kylällä näen kun osa oikeista kavereista itkee, olen itse yrittänyt pitää tunteiden purkaukset sisällä, mutta aina kun pääsen kotia ja istun tietokoneelle niin purskahdan itkuun..
Muistan kun ensikertaa tavattiin se oli 2010-2011 vuoden vaihde meitä oli isojoukko silloin siellä ja suurimmasta osasta näistä ihmisistä tuli sinun kavereita jotka näki päivittäin :)
Kun muilla meni vaikeasti olit auttamassa heitä tavalla tai toisella, olit niiden ihmisten puolella ketkä tarvitsivat oikeasti apua, muistan miten innokkaana polit aina aamuisin kesällä töihin ja kuljettiin aina samaa matkaa, kun soitit minulle ennen meidän taloa :)
Juttelin eilen sinun tyttökaverin kanssa, jolla ei todellakaan ole helppoa, juteltiin miten ihmiset syyttävät itseään mm. minä, mitä oisin voinut tehdä sinä iltana toisin..
Rakkaudella kaivaten Kalle "gore" Korhonen