IRC-Galleria

Pikku-Mazdan kilometrit alkaa olee loppusuoralla :/ käytettii se huollossa ja tuli tuomio: voi mennä just ja just nyt katsastuksest läpi, mut ei enää vuoden pääst. Iskä päätti, että kesä sillä vielä ajellaa, mut sitte siitä hankkiudutaa eroo tavalla tai toisella.

Ja yllättävää: helma ruosteessa. Maali kupruilee siihe mallii. Perkeleen vittu! Ku ostettii toi, siin oli ruostesuojaa tungettu ihan sikana, sit jäi sormiiki, jos ei katton mihi koskee, mut ei auta. Perinteinen mazdojen vika. Mä niin toivoin, että mulla ois ollu poikkeuksellinen pikku-mazda :´/

Miks miä oon kiintyny autooni? Tuntuu pässiltä tuhertaa itkua ruostekasan takia. Emmä ees tarvii autoo oikeesti mihinkää, ei tää periaatteessa haittaa. Paitsi että. Jos en saa uutta autoo, ni mun autoilut on täs mittakaavas autoiltu. En vitussa koske äiskän paskaa Poloo. Mulla oli se viikon Kouvolas ja mulla meni hermot siihe! Mä en kykene tekee sen kytkimen kans yhtää mitää! Ja se vaihekeppi heiluu ku vittu sanonko mikä. En aja! En vitussa aja! Ehkä kerran puoles vuodes! Iskän auto kelpaa mut ihan ku mä sitä saisin lainata. Ja kiva lähtee Kotkan yöhö autolla, josta huokuu jo kauas, et pikku-Liisa on saanu vähä isin maasturii lainaa. Ja neliveto aiheuttaa sen, ettei se o kovin ketterä. En aja!

Toisaalta tarviin mä sitä autoa. Mä oon viime aikoina liikkun Kouvola-Pyhtää-väliä autolla. Ok, pääsisin junalla, mut tervetuloo taas selkäkivut. Kouluki on kauempana ku vuos sitte, joten jos on kasin aamu, ei uskalla lähtee polkee, sataa räntää, on kylmää ja märkää eikä o tunnil läsnäolopakkoa, ni mut löytää kyllä peiton alta! Tai jos oon kipee. Vähänki. En mene.

Liisa kiukuttelee nyt. Ja rypee itsesäälis.