IRC-Galleria

AGGRESSIIVI:

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa
tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti
mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan
esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai
osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai
relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta
paikallissijoissa.


Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville
tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen
rektio on
sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai
vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin
partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän
pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis
kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.


PREESENSTAIVUTUS

1.sg vittumä jaksa mitään myydä.

2.sg vittusä rupee mulle iniseen.

3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.

1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.

2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan
jauhatte.

3.pl vittune mistään mitään tiedä.


Persoonattomia:

Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.

Vittutäällä mikän kesä ole.

Vittutäällä jaksa pitempään notkua.


Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.

Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.

Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.

Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
jouduin tiputukseen.

HUOM!

Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen
imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty
indikatiivilause, jonka nimeäminen
aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen
silmän verkkokalvon rappeumaa.


AGGRESSIIVI MODUKSENA

Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan
kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä,
kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista
suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä
kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä
tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina
täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia
ilmaistaan samalla
tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.


Vittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat
käytölle korkeat vaatimukset:

"Enpä arvannut että he suuttuisivat noin vitusti." - Osama bin Laden,
2001

"Hei halooo, kuka vittu siitä saisi tietää?!" - Bill Clinton, 1999

"Paikallisia sadekuuroja... ja vitut!!" - Nooa, 4341 eKr

"Missä vitussa me ollaan!?" - Amelia Earhart, 1937

"Haluatte MINKÄ tuohon vitun kattoon!?" - Michelangelo, 1566

"Miten vitussa sinä ratkaisit tuon!?" - Pythagoras, 126 eKr

"Onhan se niin vitusti hänen näköisensä!" - Picasso, 1926

"Joka vitun taukki ymmärtää tämän." - Einstein, 1938

"Mistä vitusta nuo kaikki
intiaanit tuli?!" - Kenraali Custer, 1877

"Mikä vittu se oli?!" - Hiroshiman pormestari, 1945

"Vitut täällä mitään jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni, 1912"

"Kuka vittu jätti keulaportin auki?" - Estonian kapteeni, 1994

"Aja nyt vittu kovempaa!" - Prinsessa Diana, 1997

"Miks just mun pitää jäädä tänne vitun moduliin venaan?" - Apollo
11-astronautti Michael Collins, 1969

"Vittu tää on pelkkä flunssa." - Aleksanteri Suuri, 323 eKr

"Ketään kiinnosta, jos me vallataan joku vitun Kuwait." - Saddam
Hussein, 1990

"Mitkä vitun hobitit?" - Sauron, 2945 kolmatta aikaa

"Mikä vitun riskianalyysi?" Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001