Eiköhän tässä päivässä ollu taiteiluu ihan tarpeeks, että se siitä yöstä. Illan hyvät yritykset harrastaa kulttuuria sai kuitenki ihan ilosen lopun. On se olutkulttuurikin kulttuuria.
Jos tässä tunnin eli toisenkin leikkis koneella, niin josko se ois siinä.
Ja tietty pitää lisätä, et yks long-time-no-see kaveri taas lähietäisyydellä.
Aidosti hyvä päivä. Sain töissä sanottua mielipiteeni. Mulla on kivoja työkavereita. Näin rakkaan ystävän. Ja kotiin oli ihana tulla <3
Jollakin ei ollut eilen niin hyvä päivä. Ympyrätalon Alkolta päin tuli ihan pirinistin näkönen, tosi nuori poika, joka karju kestona "Mikään ei riitä unilääkkeeks". Jos olisin kaivannut verta nenästäni, oisin sanonut, että ehkä se kaman vähempi vetäminen auttas :)
tää kesä on vissiin käynyt vähän mun kotiviidakon voimille. muratti-parka sitkuttelee keltasena ja lohikäärmepuista on lehtien kärjet rapeina. en mä ikinä oo mikää puutarhuri ollu, mutta ...
ostin yhden uudenkin, liuskalehtisen dracaenan. nautin, ku saan kotona romujen raivaamisella ja sisustamisella aikaan näkyvää jälkeä.
Mun elämässä tapahtuu kivoja ja jänniä asioita. Kivoja ja jänniä siitäkin huolimatta, ettei niihin liittyvät ratkaisut ole monessakaan tapauksessa helppoja. Ainakin tänään tuntuu, että olen onnellinen ja elossa. Se siitä ruumispussista, Angsta :)
Ja eilen oli hyvä päivä. Toissapäivänäkin.
Ihmisen pitää tehdä asioita, joista tulee onnelliseks.
Joululahjaksi saatu konvehtirasia on vielä avaamatta. Vuosi sitten maalattu taulu pönöttää yhä 'uusien töiden' paikalla. Kämppää, johon muutin 2,5 vuotta sitten, en ole vieläkään laittanut kodiksi.
Toisinaan kaipaa jotain valmista. Pääteasemia ja kääntöpaikkoja.
Ja ei sittenkään. Mikään ei ole niin tylsä kuin maailma, jossa kaikki on paikoillaan.