IRC-Galleria

han-suu

han-suu

olen surullinen aina kun olen ilman sua

[Ei aihetta]Lauantai 19.01.2008 18:34

Missä on onni jonka aikoja sit hukkasin
Missä se rakkaus jonka aikoja sit tuhlasin
Minne katos vuodet jotka piti olla ihania
Minne katos ajat ne sormien välist livahti ja
Tunteeni eksy elämän valtatiellä
Siellä missä oonkin oon aina varmaan tiellä
Ei ole helppoa olla mun kengissä
Pitäs taistella ja yrittää muistaa hengittää
Tippuu puista lehtiä se on taas syksy
Taivaalla salamoi ja päässä on myrsky
Yksi kysymys vaan painaa mun mieltä
Mihin oon menossa ja selviänkö sieltä
Kerkiänkö viel löytää onneen avaimeni
Vai tuunko enää maalaan mieles onnesta maisemii
Kai se sit selviää kun on tarkotus
"Onnellisuus" elämän ikuinen arvotus

Missä se onni on jäikö se sinne
Sinun luoksesi sinun vuoksesi itken
Valutan kyyneleeni miettien missä onni on
Katosko se tunteitteni bermudan kolmioon

Onni joka vetää koko ajan syvemmälle
Mutta antaako se syyn koko loppuelämälle
Sitä etsiä keinoja kaihtamatta
Sillä onni ei oo ostettava vaan ansaittava

Onni ei tullu onnettomuuden mukana
Mutta pakko jaksaa vaan kaiken aikaa mukana
Vituttaa ja masentaa mut koitan olla mukava
Mahtuu yhenkäden sormi ketkä on mun tukena
Onnea en saa millään tältä vitutukselta
Kirjotan kirjettä sulkakynämusteella
Kirje joka täynnä tekstii menneestä onnesta
Kaikesta tosta elämäni käännekohdista
"Onnista, ponnista" näin mulle sanottiin
Hetken aikaan tsemppiä jonka jälkeen vajottiin
Hajottii ja hajottii mun pääkopan sisältä
Kadotin sen onnen sekä eksyin siltä tieltä
Jonne joutu kysyy ohikulkijalta tietä
Nyt ite ohikulkijana sillä tiellä
Onnen kultaselle keskitielle pitkä matka
Vielä onko määränpääni tällä tiellä vaiko siellä

Missä on onnellisuus ja miltä se tuntu
En muista sitä enää ihan liikaa aikaa kulunu
Päästin sen menemään en muista enempää
Kai sen piti mennä niin kai nyt pitää edetä
Se taisin olla minä joka oli silloin väärässä
Jätin kaiken taakseni muttei onnee oo täälläkään
En kertois onnesta ellen sitä ois koskaan saanut
Enkä kaipais sitä ellen koskaan sit ois kadottanut

Määränpäästä toiseen mä kuljen ja kuljen
Kaiken aikaa kaikkialla vielä kanssa muiden
Etsin ja etsin kartta kädessä mä onnee
Kartta mua ohjaa mua tänne ja tonne
Matkassa mutkii ja kompastuskivii
Alkaa pimees pikkuhiljaa uida mun liiviin
Ja pelottaa et jäänkö tälle tielle elämäkseni
Onneen pyritään, käsittääkseni


Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.