IRC-Galleria

Miten yksi ja sama päivä voi olla sekä niin ärsyttävä, etä niin hauska. Ja vielä samojen ihmisten toimesta. Ja ne on enemmän tai vähemmän yllättäen nuo rakkaat hoidokit. Lapsukaiset osasivat olla tänään tosi vaikeita, mutta sitten varsinkin Quirinilla oli tänään sellaisetkin jutut, että huhhuh.

Aamulla Quirin oli huonolla tuulella. Se ei halunnut nousta, eikä pukea. Vaikka ensin kysyin siltä minkä paidan se haluu pukea ja sanoi joo mun kolmanteen ehdotukseen, niin yhtäkkiä kun aloin laittaa paitaa päälle se ei kelvannutkaan. No sitten piti pukee paita huutavan pojan päälle ja raahata se alas. Sitten se jäi yläkerran portaisiin odottamaan isiä ja sitten taas raahattiin parkuva lapsi aamiaiselle. Sekään ei tietenkään kelvannut, vaikka samaa muro-mysli -sekotusta se oli kuin aina ennenkin. Muutaman minuutin huudon jälkeen sai Lilli ja Valentin sen onneksi rauhoittumaan.

Tarhaan lähdönkin kanssa oli pieniä ongelmia, Quirin kun halus eri sadetakin, jonka meinasin pukea ja sitten ettitiin sateenvarjoja ja rattaat li jäänyt ulos ja ne oli märät ja puuh... Vaikkka matkalla Quirin oli kyllä aika söpön näköinen leppäkerttsateenvarjon kanssa, jonka sen oli pakko saada, vaikka just sillon ei satanutkaan :D

Päiväunien aikaan isoveli Valentin päätti hanklaksi, kun se ei halunnut nukkua. Kun oli ollut varmaan vartin sänkyssä tuli väittään mulle, että on jo nukkunut. Ei suostunut sänkyyn menemään, joten annoin maata sohvalla, mtta ei se siinäkään silmänräpäystäkään nukkunut, vaikka niin väittikin.

Päiväunien jälkeen oli taas pukeutumisvaikeuksia. Pikkuherra Quirin halusi eri paidan joka sillä oli aamulla ollut. En suostunut vaatimukseen, kun paita oli vielä puhdas ja pikkuen jäi huoneeseensa parkumaan ja tuli jo toista kertaa viikon sisällä toinen paita päällä alas, kun yletti ottamaan sen sellasesta korista, jossa sillä on paidat.

Kaikkia muitakin pikkuhankaluuksia oli, esim. välipalan kanssa ja näin ja sitten piti tietenkin kaikkien kolmen vähän tapellakin.

Kun Felix lähti viemään Lilliä voimisteluun ja jäin poikien kanssa kotiin, niin Quirin sai hienon idean. Se sanoi olevansa kaiken syöjä. Se vois syödä vaikka lattian ja pöydän ja puuta ja jääkaapin. Sitten se yhtäkkiä totesi, että ei se voiskaan syödä jääkaappia, se on liian iso :D Sitten alettiin Valentinin kanssa kyselemään voisiko se syödä ihmisiä ja se vastasi että joo. (Eilen se puras mua varpaista, kun istuttiin Lillin kanssa nojatuolissa ja mulla oli jalat sohvalla ja Quirin oli vähän vauhkolla päällä mutenkin ja yhtäkkiä se vaan puras ja lujaa! :D) Sitten alettiin luetella ketä kaikkia ihmisiä se vois syödä ja pikkuen vastas aina virnistellen joo tai ei. Joo listalla pääty vain minä, tarhatäti, Felixin sisko ja sen mies sekä yksi serkkupojista :D

Myöhemmin kun tilattiin pizzaa iltaruoaksi ja söin sitten jo poikien kanssa kun Felix haki Liiliä harkoista, niin oli Quirin taas välkkynä. OLi Tilattu kolme pizzaa kunnon täytteillä ja sitten oli yksi "pizzabrot" eli ninkuin pizzaleipä. Näytti siltä, että siinä oli päällä vain tomaattikastiketta. VAlentin sitten kysyi pikkuveljeltään, että haluutko palan pizzabrotia ja se halus. Kun Valentin toi palan sen lautaselle, kysyi Quirin: " Etkö sä sanonut, että tämä on pizzaleipää, missä se leipä sitten on?" Vähänkö saatiin taas Valentinin kanssa nauraa sille :D

Nukkumaan mennessä Quirin sanoo jokolamtta päivää itsepintaisesti yötä yötä, kun sillä ensin oli melkien viikon tauko, että se suostu sanomaan sen vaan saksaksi. Lilli ja VAlentin sitten halus oppia miten sanotaan nuku/nukkukaa hyvin suomekis. Sai sitten just selittää, että riippuu sanooko yhdelle vai useammalle, että onko se sitten nuku vai nukkukaa :)


Kyllä näihin lapsiin on niin ihastunut ja rakastunut, varsinkin tuohon pikkuiseen, että ikävä tulee sit kun täältä syksyllä lopullisesti lähtee...