...mä uskon tohon vaikka se joskus tuntuuki mahottomalle, epätoivo on aika kamala epeli ku se saa vallan.
Jos uskoo siihen mihin itse tahtoo uskoa ja osaa vielä haaveilla ja kuunnella vain sydäntään on kai mitä enimmässä määrin oikeaa juuri se usko.
jos näkee sen mitä rakastaa oikeassa valossa, kauniina ja hyvänä on se ja vain se tärkeää.
pieni lista mitä minä tällähetkellä rakastan:
mansikoita,
hymyjä,
kukkia,
lapsien kysymyksiä,
vauhtia,
hassuttelua,
kynttilöitä,
todellisuutta, (raakaakin sellaista)
pitkiä iltoja,
pitkiä unisia aamuja,
kahvinkeittimen ääntä,
aurinkoa,
kuuta,
kiinalaista ruokaa,
tummaa suklaata,
paahdettuja vaahtokarkkeja,
nuotiota,
varjoja,
kummilapsia,
ystäviä,
aitoutta,
hiljaisuutta,
puhumista,
kuuntelemista, ja olemista tässä ja nyt.
mitäkö inhoan?
epäaitoutta,
nirppanokkaisuutta,
lässytystä aikuiselle ihmiselle,
kimalaisia,
ampiaisia,
hämähäkkejä,
ilkeyttä,
kaupunkien ja kuntien rahojen väärinkäyttöä, (lue tuhlaamista)
selityksiä,
myöhästymistä,
liiallista "muka olemista",
...loppukohan ne jo? ohho! =)