Näin siis Lauria perjantaina - melkein kahden vuoden jälkeen. Näin myös muitakin höpelöitä, kuten Tonskia, Rasmusta, Anssia, Ellaa ja nuba kympin tyttölöisiä. Vähän surkuna ainakin muuan Toni ja muuan Aaroni ja muuan Mirjam ja muuan Jaana ja muuan muuan kaikki muut vaan uupuivat joukosta. Noh, joku toinen kerta sitten eikös juu.
Lauria odotin kuitenkin eniten. Perjantaina siis nähtiin Feverissä, tuossa klassikkotapaamispaikassa. Siellä istuttiin iltaa, kaikki hörppäilivät olutta ja lonkeroa jajajaja itse istuin kiltisti ja juttelin vaan vähän kaikkien kanssa - Laurin kanssa enemmän, koska hälle oli eniten kerrottavaa ja hältä oli enemmän kuunneltavaa. Sitten siirryttiin Marksiloiseen, tuonne uuteen rokkihenkisten kantapaikkaan, jossa Ella oli iloisesti töissä ja hältä "tilailin" ainakin limpparia. No joo, otin mie yhen alkoholillisen drinkinkinkinkin, mutta mjaa. Marksiloisessa viihdytettiin Ellaa itse kukin vuorollaan ja useamman hengen porukassa plus tutustuttiin random-ihmisiinkin. Tai no tutustuttiin ja tutustuttiin, aika nopeasti syrjäydyttiin Laurin ja Tonskin kanssa kauas random-ihmisten loosista hienolle sohvalle juttelemaan hävyttömyyksiä. Eli vaihtelemaan lisää kuulumisia elämästä.
Nyt taas jaksaa elämää paremmin, uskallan taas haaveilla suklaamuroista ja sain enemmän intoa ja syytä rahan säästämiseen. Voivoteltiin nimittäin Laurin kanssa aika paljon Australia-reissun toteutumattomuutta silloin nuvan viimeisenä vuonna.
Aivan jumalaton ikävä jäi. Miten taas selviän?
Pakko.