IRC-Galleria

Olen aika happy, koska 1000 palan palapeli on tuonut mielenrauhaa jo kolmannen päivän ajan. Ei sillä, olen ollut aika ilo-onnellinen jo kauan. Viikonloppukin oli mukavainen, näin kummityttöä ja niitä oheistuotteita (= Suoli ja Henna) myös, sekä isiä ja hänen poppootaan, mummelia ja äitiä. Plus tietty miehekettä ja Titityytä : ] Ei ihan täydellinen viikonloppu kuitenkaan, koska toista isoveljeä en nähnyt muuten kuin autonkulmallisen verran pimeällä kylätiellä, snyyyyyfff :C

Ukko kävi tänään syömässä. Sädetikku nauroi meiän sanailulle, joten kai tämä kuittailu puolin ja toisin on ihan ok eikä outoa kanssakäymistä. "Miekin ikävöin Hennaa pari torstaita sitten. Se hetki kesti noin viisi minuuttia ja, no, sitten kävin nukkumaan." :""D Höhö.

Harkkarapsaa väänsin taas eteenpäin, loppu häämöttää mutten sitä saaavutaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.

Plus tein namikauraperunateeleipää ja join Muumi-teetä. Nyt olen happykarva.

Opintotuki juoksee taas whiiiiiiiiiiiiiiiiiiii kiitos kelamaisuus!

Muutenkin on positiivinen vire päällä, sillä maanantaina kävin Kitteen kylillä juttelemassa opparin teosta ja poistuttuani opettajan kanssa kyläpahasesta huomasin saaneeni opinnäytetyöpaikan lisäksi projektipaikan. Huhtikuussa on kahden viikon harjoittelu, mmmmmwah <3

Mitä mie nyt stressaan, kun koulu alkaa olla miun kohdalta suunniteltu? Niin no näitä rästejä tietty voin aina stressata. Ja ruotsin luetun ymmärtämisen tenttiä. Hmmmmmmmmmm, ihanAA.

Sössin opintotuen kanssa, mutta onneksi vuokranantaja on aivan mahtava ja totesi, että vuokran voin maksaa milloin vain pystyn <3

Nyt olen yrittänyt ottaa itseäni taas niskasta kiinni ja pakerran harjoitteluraporttia. Vaihteeksi. Nyrkki perseeseen soi. Ja soi. Ja soi. Ja soi. Uhhhh.

Ostin muuten itselleni Selättimen halpaversion (ennen kuin tiesin opintotuettomuudestani) ja hyvin pyörii. Nyt jo kolmas päivä ilman kuolemantapauksia tai nyrjähtämisiä, joten kaipa tuo ihan toimiva laite on. Alaselkäkivut eivät ole enää niin vaivaisia, bujaaa!

Uusimainen vuosi on startannut hyvin! Eilen kävin katsomassa Joenzoon ilotulituksen Miiu-pienen, Nikon ja erään salaisen kanssa. Illan vietin katsoen True Bloodia ja syöden cocktailpalaloisia lautaselta. Tämän vuoden ensimmäinen henkilö oli mieheke, joka nouti minut mustalla pösöllään isänsä luokse syömään. Oma perhe on tietenkin tärkein, mutta saa kai uudesta perheestäkin olla iloinen? Oli nimittäin mukava päivä.

Vuoden 2014 tärkeimmät tapahtumat:
+ Annoin vihdoin itselleni luvan ryhtyä seurustelemaan ja suostuin miehekkeen seurustelupyyntöön myöntävästi. Ei ahdistusta, ei kammoa. Hiukan ehkä pelotti ensimmäinen puoli vuotta, mutta nyt on olo paljon tasapainoisempi ja luottavaisempi.
+ Sain töitä opiskelujeni ohelle siivoojana. Aloin saada itseäni liikkumaan tämän ansiosta ja kävelin joka päivä sen noin 4-5 kilometriä yhteensä työpaikalle ja takaisin. En sortunut kovimmilla tammipakkasillakaan busseilemaan.
+ Näin Lauria monen vuoden jälkeen kunnolla helmikuussa! Sen jälkeen on tullut silloin tällöin nähtyä eikä olo ole tuntunut niin mahdottoman yksinäiseltä.
+ Juhannus Ruunaankoskilla. Erilainen juhannus, mahtava juhannus.
+ Menin Tamperseeseen Aaronin tykö, sain tutustua erääseen toooosi kivamaiseen henkilöön nimeltä Miika ja näin Toniakin. Kesän parasta aikaa oli se, vaikkakin kesti vain noin vuorokauden.
+ Ehdin viettämään aikaa Anssin kanssa ennen kuin hän jätti miut tänne.
+ Kummityttöni oppi kutsumaan minua tädiksi ja nauraa kanssani hirmu paljon.
+ Sain toisen kummitytön joulukuussa! Ehdin nähdä häntä kaksi kertaa ennen vuoden vaihtumista, vaikkakaan hän ei nukkumisensa takia ole minua vielä kertaakaan nähnyt.
+ Häröily Lauran, Jonin ja Ainon kanssa silloin tällöin aika usein oho. Partio- ja kouluhommien kautta. Hyviä ystäviä.
+ Belgia-viikko toukokuussa. Uusia ihmisiä. Tuttuja ihmisiä uudessa valossa.
+ Kesä, uimaranta ja Narnian tarinat -kirja.

Huomenna näen Laurin ja kiidän sitten kohti Kitteetä. En ole tainnut vielä tajuta vuoden vaihtuneen, mutta pienesti stressi rästitehtävistä koputtelee alitajunnassa. Pah, ny mä katon vaan truu blaadii.

Tämä on taas näitä ikävä-päiviä. On ikävä Lauria, on ikävä Aaronia, on ikävä Tonia, on ikävä Enmppuliaa, on ikävä Rasmusta, on ikävä Ellaa, on ikävä Anssia, on ikävä Mirjamia, on ikävä Lauraa, on ikävä Jaanaa, on ikävä Ainoa, on ikävä Katjaa, on ikävä kaikkia ja itseäni silloin.

Olen höhötellyt päälle tunnin koneen äärellä muistellen vanhoja Aaronin kanssa ja katsellen nuva-ajan kuvia ja videoita. En kyllä olisi halunnut muuttua. Haluan takaisin edes hetkeksi :/


•Kompastuminen
•Liukastuminen papereihin lattialla
•Itsensä vahingoittaminen tavaroihin (syntikka, pyykkiteline, kengät)
•Kuristumismahdollisuus oviaukossa (hamppuvalojen tipahtaminen oviaukon päältä) (HUOM! Riski = vähäinen)
•Varpaan lyöminen pöydän- / sängynkulmaan
•Mahdollinen mindfuck seinillä olevista asioista / huoneessa olevista asukkaista
•Hypotermian mahdollisuus (varsinkin aamuisin, jos ikkuna on ollut edellispäivänä auki)
•Pyykkiainehuurut
•Hukkuminen tavaroihin (pelastusrengas ei auta, se on tavara)
•Tulipalo (lämmin patteri, keittiöitä valloittelevat kokki kolmoset)

Muita huomautuksia:
•Jos avaat ikkunan ja hyppäät siitä, suurempi todennäköisyys on pudota ja kuolla kuin lentää ja nauttia elämästä.
•Jos kävelet ulkokengillä huoneessa, se on suuri loukkaus. Olet siis automaattisesti harvinaisen tyhmä yksilö ihmiskunnassa.
•Ã„lä koske ”kasvimaahamme”.
•Ronskin sängylle ei saa istua, jos siinä ei ole päiväpeittoa – ellei ole erillistä lupaa. Jos istut, mahdollisesti tartutat hänet tyhmyydelläsi. Ja kyllä, tämä oli tarkoitettu loukkaukseksi.

HARRI’S NUMBAH."

Aaron <3

Poikettuani yhtenä iltana arkirutiineistani sekoaa toinen päivä. Katsin siis eilen Höpötti-elokuvaloisen Suoli-isoveljen kanssa JA AIVAN MAHTAVA LEFFA OLI KYLLÄ. Tykkäsin hirmuisesti ja pikkuisen itkettikin parissa kohtaa, mutta onneksi oli lasit silmillä niin kukaan ei huomannut :""C Aiemmatkin leffat olivat hyviä, mutta miun mielestä tämä vei voiton. Tulisipa jo DVD:lle. Olisipa joululoinen jo ohitse, niin voisin investoida Höpötti-leffoihin hnnnngh DX

Tänään porhalsin aamubussilla Kitteeltä suoraan töihin ja olin jopa vähän etuajassa. Silti olin noin viisi minuuttia "ylitöissä" eli viisitoista minuuttia tein liikaa hups. Toiseen kohteeseen menin puoli kympiksi ja selvisi, että siivous olisi ollut kahden jälkeen HUPS. Onneksi työntekijät olivat kivoja ja antoivat miun tuusailla työvuoroni heilläkin loppuun asti :"D Pasmat ihan sekaisin ja nukuttaa, kun kerrankin menee arkena leffailemaan.

Onneksi sain taas vahtia kummityttöä tänään WHIIIIIIII<3

Mieleni tekee lukea Loru Sorbusten Herrasta -pläjäys. Kas kummaa.

Turhauttavalle aamulle ei tuntunut löytyvän toivoa millään, mutta sitten saapui tekstiviesti joka pelasti koko viikon: kummityttö saapui maailmaan <3 Olen siis kahden muksun kummi nyt. Vapise, maailma!

t. Kiitollinen

Tänään oli viimenen ryhmätyön esittely tässä koulussa! BUJAA. Edessä enää rästitehtävät, oppari ja projekti. Sitten opiskelut ovat plakkarissa. Ehkä sittenkin valmistun ajoissa.

Palkitsin itseni ja tilasin Once Upon A Time 1. tuotantokauden ja pari leffaa. UhhHH.

Kummityttö tykkää kaakaosta, yessssss! On se meitä.

Huhu kertoo, että toisen kummilapsen pitäisi tänään tulla maailmaan. HUI JÄNNÄ.

Tulihan se ensimmäinen ykkönenkin tentistä : D Tai siis, arvosana 1+.

Työelämätaitojen tenttilöinen, uliuuuuuuu!

Onneksi on Julma-Henri & Syrjäytyneet ja Työhyvinvointi-essee.