IRC-Galleria

henlei

henlei

"Enkä pysty selviimään kun aina pistät sekaisin mun pään"

Selaa blogimerkintöjä

Kertausta ja uuttaTorstai 01.01.2015 18:29

Uusimainen vuosi on startannut hyvin! Eilen kävin katsomassa Joenzoon ilotulituksen Miiu-pienen, Nikon ja erään salaisen kanssa. Illan vietin katsoen True Bloodia ja syöden cocktailpalaloisia lautaselta. Tämän vuoden ensimmäinen henkilö oli mieheke, joka nouti minut mustalla pösöllään isänsä luokse syömään. Oma perhe on tietenkin tärkein, mutta saa kai uudesta perheestäkin olla iloinen? Oli nimittäin mukava päivä.

Vuoden 2014 tärkeimmät tapahtumat:
+ Annoin vihdoin itselleni luvan ryhtyä seurustelemaan ja suostuin miehekkeen seurustelupyyntöön myöntävästi. Ei ahdistusta, ei kammoa. Hiukan ehkä pelotti ensimmäinen puoli vuotta, mutta nyt on olo paljon tasapainoisempi ja luottavaisempi.
+ Sain töitä opiskelujeni ohelle siivoojana. Aloin saada itseäni liikkumaan tämän ansiosta ja kävelin joka päivä sen noin 4-5 kilometriä yhteensä työpaikalle ja takaisin. En sortunut kovimmilla tammipakkasillakaan busseilemaan.
+ Näin Lauria monen vuoden jälkeen kunnolla helmikuussa! Sen jälkeen on tullut silloin tällöin nähtyä eikä olo ole tuntunut niin mahdottoman yksinäiseltä.
+ Juhannus Ruunaankoskilla. Erilainen juhannus, mahtava juhannus.
+ Menin Tamperseeseen Aaronin tykö, sain tutustua erääseen toooosi kivamaiseen henkilöön nimeltä Miika ja näin Toniakin. Kesän parasta aikaa oli se, vaikkakin kesti vain noin vuorokauden.
+ Ehdin viettämään aikaa Anssin kanssa ennen kuin hän jätti miut tänne.
+ Kummityttöni oppi kutsumaan minua tädiksi ja nauraa kanssani hirmu paljon.
+ Sain toisen kummitytön joulukuussa! Ehdin nähdä häntä kaksi kertaa ennen vuoden vaihtumista, vaikkakaan hän ei nukkumisensa takia ole minua vielä kertaakaan nähnyt.
+ Häröily Lauran, Jonin ja Ainon kanssa silloin tällöin aika usein oho. Partio- ja kouluhommien kautta. Hyviä ystäviä.
+ Belgia-viikko toukokuussa. Uusia ihmisiä. Tuttuja ihmisiä uudessa valossa.
+ Kesä, uimaranta ja Narnian tarinat -kirja.

Huomenna näen Laurin ja kiidän sitten kohti Kitteetä. En ole tainnut vielä tajuta vuoden vaihtuneen, mutta pienesti stressi rästitehtävistä koputtelee alitajunnassa. Pah, ny mä katon vaan truu blaadii.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.