IRC-Galleria

Eilen oli valmistujaisjuhlat - hyvin meni - ja nyt on uusi luurikin. 3510i pääsee taas unille siihen asti, jos ja kun uudelle tapaukselle tapahtuu jotain mitä edeltäjillensäkin tapahtui.

MITÄ, voinko todellakin kirjoittaa tekstistisiä viestejä ilman kynää?!

Kaikessa siisteydessään huoneeni näyttää edelleen epäsiistiltä.

Kymmenen tuntia siivoamista, jess.

Kymmenen tuntia eikä mieleen tule mitään, millä palkita itseään. Pakastimessa ei ole jäätelöä, jääkaapissa ei ole limpparia/energiajuomaa/mitään miun makuhermoja hemmottelevaa alkoholipitoista juomista. Ei ole suklaamuroja. Normaalit murotkin loppuivat.

Lataanpa siis itselleni Pokémon-pelin ja pelastan sieluni ummetukselta.

TÄH.

Jahuu, lattia on lähes tyhjänä tavaroista! Pöytäkin alkaa näkyä ja pianon päällys on täyyysin tyhjä.

Nyt se huone kesäkuntoon!! ARRRRGH!

Onhan tätä jo useampi kuukaus siivoiltu, mutta nyt olen täynnä tahdonvoimaa (suom. huomautus!: en edes ole juonut energiajuomaa tätä urakkaa varten).

Ennen siivousta: Kuva antaa vielä suht siistin vaikutelman verraten oikeaan ulottuvuuteen. Pölyä siellä ja pölyä täällä, ahh, tuohon nurkkaan on kuollut joku pölyallergikkokin... :]

Yritin epätoivoisesti tehdä munkkeja. Teko kaatui vehnäjauhojen vähyyteen (de-jaaaaa-vu!).

Taikina on ällölituskaista eikä suostu muotoutumaan. Lykkäsin takaisin astiaan "kohoamaan" toiseksi tunniksi, ihan vaan jos se vaikka taianomaisesti muuttuisikin vähemmän takertuvaksi versioksi.

Tästä ei voi olla enää kuin suunta ylöspäin! .______.

Aamulla heräsin Joensuusta, koska Elias X oli taas kiva pomo.

Nyt YKSIN kotona Kitteellä ainakin tiistaihin (tai keskiviikkon) asti Ö___Ö ÖMG.

Päiväni tänään:
- Pääsykoepäivä
..."Sinnuu me ei kyllä oteta tänne!"
...^vitsi. Menin lauman mukana ja tein tarvittavat hommat. Ei jäänyt turha fiilis päivän suorittamisesta.
- Olin sosiaalinen lähes kaikkien muiden paitsi itse pääsykoekansan (työntekijät, kokelaat (except nuvat)) kanssa. Argh :D
...juttelin siis lähes kaikkien kanssa aina Jarkosta keittiöväkeen.
...juttelin yhden pääsykokelaan äidinkin kanssa yli tunnin. Hän varmaan pitää minnuu outona, koska puhuin hänelle päivästäni kuin parhaallekin tutulle. Meistä kai tuli sitten ystävät.
...ystävät, jee... Hymiö: ^___^
- Päivän MULTIhuipentuma oli Anzziiin näkeminen kaupungilla. Pyörittiin jv-Pekan riesana torilla.
...torilla oli joku tanssitapahtuma :o
...Dukemonkin ilmoitti elostaan kävelemällä meidän luokse.
...hävisin pelin: satoi vettä.

Nyt kotona ja tahdon takaisin Joensuuhun ihan vain olemaan olemassa. World, what've you done to me? :C

Työ- ja elinkeinovoimatoimiston sivustolta ei löydy tiskaajan paikkaa.

Maailmassa ei ole minulle paikkaa.

:C

LIEKEISSÄ!

Oon lukenut pääsykokeisiin, soitellut tärkkelyspuheluita, täytellyt työtön työnhakija rahan perässä -lomakkeita, siivoillut huonetta (Huone kesäkuntoon 2012 on edelleen käynnissä), selvitellyt asioita ja kohta lyön ranskalaiset uuniin!

KUKAAN! EI! PYSÄYTÄ!

Eilen oli hauskaa (hauskempaa kuin teillä) iltailemassa! Tuli clubikin nähtyä ja kuultua sisältä ja ulkoa. Tanssittiinkin ihan hirmu paljon, Anssi oli superkiva niin kuin kaikki muutkin aina Eliaksesta Polvijärven sankareihin.

Aamuyöstä heräsin vapinoihin ja luulin jo saavuttaneeni pahis-levelin, mutta not, olin vain sokerivammainen.

Asuntolassa oli ihan jees nukkua. Pöllin peiton ja tyynyn käytävällä olevasta pussista. Jarkko on ollut kiva.

Tänään Kesälahti.

Täs mä vaan istun asuntolahuoneessa ammattilakki päässä ja mietin, että mitäköhän sitä ennen kuutta vielä jaksaisi tehdä. Oon siivonnut ja pakkaillut, lähtö Kitteelle kamojen kanssa koittaa vasta myöhään illalla tai huomenna. En tiedä vielä.

Kuudelta onneksi kaupunkiin näkemään valmistuneita (miulle saa soitella, jos haluaa mukaan ihmisiä näkemään / tulla nähdyksi) ja Tapsaa ja ainakin yhtä Lumotinta ja JOKISVILLEE!

Silmiä väsyttää, mutta ei se haittaa :) Käytiin "viimeiset nuva-09:t"-porukalla eilen illalla pyörimässä ympäri opistoa ja miettimässä jäynyyksiä viimeisen illan kunniaksi. Oli hyvä olla yhdessä viimeinen ilta - kiitos nälkäiselle Tonille, jolle lahjoitin ranskalaisia :D

Kauhistuttaa vaan ihan hirveästi ne tulevat tilanteet, kun tarvitsee apua ja tulee joku mieleen - ja ei ketään olekaan enää :D

Lauri: "Miten mie selviin kun sie et oo huolehtimassa miusta?"
Mie: "Miten mie selviin kun miulla ei oo huolehdittavaa? :C"

Miten ihmeessä mie nyt selviän kun ainoa huolehdittava jota miulle jää olen minä itse :D
I'm so fuck'd.