Pitikin toivoa, ettei How to shit in the woods:ia tarvitse käytännöllistää: täällä mie kökötän yksin asuntolan sohvalla ja katson Casino Royale-leffaa samalla kun kirjoittelen esseetä aiheesta nuoret ja mediassa käytettävät kuvat nönnönnöö. Plus nyt eksyin gallerian puolelle.
Joo elikkä siis tottapa totta, ääni on matala ja mystinen mutta ulkonäkö epähohdokas ja sairaalloinen. Tsemppaillaan nyt keskiviikkoa, että silloin kykenen eksymään vaeltavien luokkalaisten sekaan, whii!