IRC-Galleria

Hihiiiii, vihdoinkin olen täällä uudessa kämpässä! Sain viimeiset tavarat tänne eilen, kiitos iskän ja vanhemman isoveljen. Joku päivä sitten äiti ja nuorempi isovelikin kävivät pyörähtämässä, äitiltä sain siivousapua ja velilöinen kuskaili kauppaan ja takaisin. Muuten olen pitkin viikkoa kuljeskellut rinkka selässä ja laukut käsissä vanhasta asunnosta uuteen.

Sain huoneenkin sisustettua niin, että ihastuin siihen täysin! Vielä kun verhot ja lampun sinne saisi, niin alkaisi aika täydellinen itselleni olemaan. Jalkalamppukin olisi kiva yövaloksi. Ja yöpöytä. Ja muistitaulu. Ja pari hyllyä seinälle. Ja uusi lattia. Jajajajajjjjaaaa...

Tänään yritämme Sädettimen kanssa ehtiä kokouksiltamme kauppaan hamustelemaan lamppuloisia, lyhtylöisiä ja sinitarraa plus mitä vain kätöseen tarttuu.

Olen jo kaksi tuntia "tehnyt kouluhommia", mutta vähän väliä on pitänyt mennä järjestelemään kaappeja ja papereita ynnä muuta kivaa sipertelyä ihihihiii jeejeejee.

JIHUUU!

Puhetta julisteen tekemisestä tulevaan tapahtumaan.

"Henna vois."
"Pfft. En."
*puimista markkinoinnista*
"Julisteelle tarvitaan edelleen tekijä."
"..."
"No ratkaistaan näin: onko kukaan teistä tehnyt julistetta ennen?"
"..."
"..."
"Henna."
"MUTTA SIITÄ TULI RUMA!"
"Eli olet suostuvainen tekemään julisteen?"
"...niin kai sitten..."
"Ja nimi?"
"Henna. Arska."
"Aaa, sie olitkin tääämä tapaus."
"O__o"

Lol, olin niin ujo etten uskaltanut ensin tyrkätä itseäni koko hommaan, mutta kasasin tässä jo ideoita ja tasan kymmenen ideaa on toteutusta vaille valmis. Noistapa sitten valkkailevat itse.

"Sitä paitsi jos julisteesta tulee huono ja epämiellyttävä, niin se on teidän vastuulla: itsepä pistitte miut tähän hommaan!" Vastuunsiirto: onnistunut!

Ps. Näin ohimennen Zorro tsetalla:n sekä kaksi Etiopiasta karannutta naikkosta (Azku & Jeniii). Piristys!

Tekemällä oppii! Ei tarvinnutkaan kuin puolet taikinasta, että opin tekemään epäraakoja lettuja.


Palovammat sormissa: yksi, kaksi kolme... Oho, viisi. Miten niin varomaton paistinpannun käyttäjä?

Tänään viety yksi rinkallinen ja kolme jätesäkillistä vaatteita uuteen kämppään! Tiistaina siivoilemaan ja näillä näkymin keskiviikkona on miula muutto. AAaaaaaAAAaaaaAAAAAAaaaa, parasta!

Istutaan autoon:

mie: "Onpa täällä tilavaa...."
Jartsa: "Sori, miun raamikkaat olkapäät taitaa viedä vähän tilaa."
mie: "Ei vaan miun."
Jartsa: "... Raamikas bööna."

:D:DD:D

Kuntien ja kuntayhtymien talous, kuntien ja kuntayhtymien tulo- ja menoerot vuosina tämä ja se... Splörölörölöö, splörölörölöö...

Eilen oli kivvaa, rillailtiin viileässä kesäillassa herkkuja mukavalla poppoolla Hukkamaisuuksien haudalla ja vähän julistettiin Sädetikun synddäreidäkin. Jee :)

Avaimet saatu uuteen asuntoon ja sen kunniaksi käytiin Sädetikun kanssa pikniköimässä paikassa uuden asunnon parveke.

AAAAAAAAAAA koko asunto oli paljon hienomman oloinen mitä muistin. Ensi viikolla alkaa muuttotouhut, UIJUIJUIJUIJUIJUIJUIJUI!!

Plus paljon lyhyempi matka nykyisestä kämpästä mitä aluksi arvioin. Örr, kaksi ja puoli kadunpätkää?

SAIN TÖITÄLÖITÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!

Voi tätä jännityksen määrää. Tulejo, kotivakuutuspaperit! Kitteeltä tuli osteltua kaikkea yleishyödyllistä, kuten kattila, ämpäri, leivontakulho, leivontatarvikkeita, pesuaineita, leivontavälineitä ja tärkein eli TISKIHARJA vaihtopäällä! Äitikin osti miule kapustan ruoanlaittoa varten, kiitoskiitos. Niin ja kolme leivontakulhoa löytyi mummonkin pihasta! Plus televisiokin on ehkä kämppään luvassa. Ohohohoo, en jaksaisi millään odottaa!

Haluan jo muuttaa, haluan jo pois tästä asunnostaaaaaaaaa.

Jälleen yön siimeksessä on tullut lähetettyä uusi työhakemus... Matkaan, Toivonkipinämon! Piu-pipiu!


Kerroin jopa Sipalle Facebookissa "Miksei kukaan adoptoi minua töihin vaikka taas lähetin hakemuksen uaa?"-ajatuksiani ja jaoimme jälleen mietteitä elämästä:

Sipa: "Muuten on vähä heikossa jamassa se nuorille paasaaminen että kaikki kääntyy vielä parhain päin jos vähä yrittää"

Mie: "Pitää aina tarkentaa, että mitä enemmän yrittää niin sen arvokkaammalta se yrittäminen tuntuu kun vihdoin tulee tuloksia"

Sipa: "Nyt haet nopee peilin ja sanot ton itelles kymmenen kertaa!"

Mie: "NOIN PITKÄ LAUSE EN VARMANA JAKSA."


Toivonkipinämon, I trust you!