IRC-Galleria

Jakson päätteeksi tehtiin hieman sanomalehtirunoja. Tässä miun tuotos (artikkeli: Suljettu vapauteen - Hulluutta ei voi hoitaa, mutta sitä voi ymmärtää, R. Matikainen 2000):


Hullu, mielisairas,
nimellä kukin haluaa psyykkistä tilaa
Asioihin liittyy määrä
Itse asia on päästä puhumaan,
kun on valmis
Kun kaista historia tuottaa
teistä hoitojärjestelmiä,
tavoite on hullu

Kulje metsään sairas kana!
Rakennu, käy, tuota!
Tällä pelillä selvä:
käyttäjä häviää aina
Kai mieliverkosto rakentaa - ei!
Hullu ku tulla, paikka ja arvo
Elä yhteiskunnan isällä

Psykiatrin harha kuvitella:
psyykkinen riisi voitaisiin korjata
eri netistä
0:lla sairaan kemiapakko
Keiden vähä on tarvinnut hulluutta

Kun oikea auttaa sairasta:
MIKSI?
Ei toimita pelosta
Järjen peloista voimakkaimpia:
mielentila toimiva

---

Tällä viikolla on tapahtunut hirmuisesti. Sain ryhmätyöt pois alta ja esiteltyä, annoin partiossa vaeltaja-lupauksen, pidettiin kämppis-pikkujoulut, kävin katsomassa Joensuun yliopiston kuoron esitystä, kiipeilytin pikkulapsia meiän erkka-ryhmän toimintaillassa ja tänään kävin tenttimässä plus oli viimeinen erityiskasvatuksen orientaation kontaktipäivä. Vielä illalla tulee vieraita ja huomenna taidan lähteä Kitteelle.

Ainakin on eläväinen olo!

O'ouuu, esitelmä lastensuojelulaista vedetty hyvin pienestä paniikista huolimatta! Ainakin opettaja kehui nätisti.

Plus sain vielä lisää kehuja, koska olen ollut kivasti Pervo nauruun yhteydessä kiipeilyjuttusistastastastaaaa.

KEHUJAKEHUJAKEHUJAHAUHAUHAUHAU.

Lol, vielä pitäisi huominen esitelmä saada alta pois.

Kuinkas sitä lauantai-iltansa (ja yönsä) muuten viettäisi kuin lastensuojelulakiin tutustuen. Kiinnostava aihe, ei siinä mitään haittaa, mutta pitäisikö jossain elämänsä vaiheessa yrittää taas sosialisoitua - muutenkin kuin somen kautta:D

Onneksi Anzziii piristää viesteillään.

Eilenpäs olin vahtimassa pikkutyttö 5veetä! Vielä muisti miut, vaikka yli vuosi vierähtänyt viimeisimmästä näkemisestä :) Hyvin tujuttiin keskenämme.

Nyt yksinäinen itsenäisyyspäivä. Lusmuilua vai kouluhommia? Ainakin laitan EMP:lle tilauksen, koska veronpalautukset, hihhihhhhiii.

OEEEEE!

Väsy.

"Tässä Nönnönnöö Blöblööstä terve! Soittelen tästä siun kesän aikana lähettämästä työhakemuksesta - oisitkohan vielä käytettävissä?"
"Kyllä, totta kai!"

Puhelun loputtua jäin jälleen kysymysmerkille siitä, mistä miule soitettiin - mutta sainpahan työpaikan :D

Sain onneksi googlailtua numeron.

Oijoihh, tänään oli tupsahtanut rahaa tilille ja pääsin syömään opiston ihanaan ruokalaan D: Taitaa olla ensimmäinen kerta kolmeen kuukauteen moinen pröystäily.

Äsken kävin Shitty-marketissakin ja ostin ruokaa, ruokaa ja lisää ruokaa.

RUOKA ON KIVAA JA TÄYSI VATSA. Omnom.

Lapsi katsoo ujosti Henna-leitä. Henna-lei katsoo takaisin ja hymyilee rohkaisevasti.
"Olet sie oikea tonttu?" lapsi kuiskaa. Henna-lei hymyilee leveämmin ja miettii hetken ennen kuin vastaa:
"Olen. Mie olen verstastonttu." Lapsi katsoo Henna-leitä ihmeissään ja toteaa sitten:
"Mie olen ollut kiltti."

Olin tänään verstastonttuna tapahtumassa. Kivvoo oli!


Verstastonttu Raksarska kuittaa.

JaaQo toi jonkin miksausohjelman ja nyt onessaan myö ja Sipa miksaillaan Boom kah:ia :D

Olemme kolmestaan aika taiteilijoita.

Eilen oli abi-päivälöiset! Katririririn kanssa esitelmöitiin söpösti hummanoidien koulutusalasta innokkailla abeille ja abien kaltaisille yksilöille. Plus Hepelöisen kanssa kehiteltiin uusia markkinointikikkoja: "Ota esite, äläkä näytä sitä temppuilijalle!"-temppu, polkupyörällä ajoa, klementiini-jonglöörausta ja liekinheittimenä olemista yms. Aika eteviä oltiin!

JaaQon ja Sipan kanssa soiteltiin illemmasta pianoa ja esitin heille säveltämäni ja sanoittamani Sokeritauti-kappaleen. Siitä innostuimme sanoittelemaan muita kappaleita bändillemme! Muun muassa Seinä- ja Hiutale-biisit saimme hienosti kehitteille _b JaaQon lähdettyä sävellettiinsähellettiin aika hienohko (vaikka itse sanonkin!) tsibale Sipan kanssa Raulan ollessa henkisenä tukena ja henkisenä kuuntelijana meille ja pianolle.

Myöhemmin porukkaa ilmestyi kyläilemään meille ja puheliaisuus valtasi ihmiset. Itse menin ernuilemaan omaan huoneeseen koska äänten sekamelska häiritsi aivotoimintaa.

Kello oli kymmenen, kello oli yksitoista ja viimein kello oli puoli kaksitoista. Henna-lei siirtyi huoneestaan olohuoneen ovelle ja hetken väkijoukkoa silmäiltyään totesi kovaan ääneen:
"No niin, muksut." Väkijoukko hiljeni ja kaikki kääntyivät katsomaan vakavaa Henna-leitä hämmentyneinä. Henna-lei katsoi hiljaa olohuoneessa istuvia ihmisiä. Tunnelma oli odottava ja Henna-lei lausui rauhallisesti:
"Olkaahan hiljempaa." Vastausta odottamatta Henna-lei kääntyi kannoillaan ja palasi oman huoneensa suomaan rauhaan. Ihmeekseen hän ei kuullut enää mekkalaa: väkijoukko hiljensi ääntään!
Varttia myöhemmin ulko-ovi sulkeutui viimeisen vieraan lähdettyä.
"Miksen huomauttanut aiemmin?" Henna-lei pohti yksinäisyytensä keskellä, "Pösilö!"

Tapahtuneesta huolimatta eilisen hämmennyksen aiheutti Aleksei ojentamalla miule keltaisen kukkakimpun. "Öö, mitä varten nämä ovat?" "Ajattelin, että olet vihainen." "Mistä?" "Muuten vaan. Ole hyvä."
..............? :D

Vielä lopuksi kummitäti-höpinää: näin tänään maailman parasta mukeloa. Tuntui taas kuukauden lomalta, kun tyttösen kanssa leikin. Niin ja velikin oli kiltti ja antoi miule pari elokuvaaaaa. Kiitos siitä, että miun elämään on saatu mahutettua tällaisia ihme ihmisiä!