Lauantaina (joka oli ainoa päivä jona käytiin edes) koettiin ensimmäin Eeppinen Conimatkamme, kun ei ensinnäkään keksitty missä päin messukeskus oli meidän bussipysäkiltä ja sit rämmittiin suon ja metsän läpi polvia myöten mudassa (rakennustyömaan/urheilukenttien/joidenkin epämääräisten häkkiviritelmien lomitse) randomin tädin kanssa. Seurattiin kiltisti kylttejä jotka lupailivat että kyllä, tästä pääsee, mut sit päädyttiin sisäpihalle jonka ovi oli suljettu ranteen paksuisella ketjulla ja nyrkin kokoisella lukolla. Oli lievästi ":|"-fiilingit siinä vaiheessa, ja valmistauduttiin henkisesti missaamaan Finaali, pyörittiin hetki ja todettiin sitten että on ihan okei kiivetä aidan viereisen rakennuksen porrastasanteelle ja heittäytyä sieltä rotkoon (verkkoaidan yli). Kaikki ihme kyllä selvisivät koitoksesta ehjinä. Kuraisina, mutta ehjinä. Sit tallusteltiin paikanpäälle ja jollain taikakeinolla suoriuduttiin lippujenostosta ja musiikkimessujen sijainnin keksimisestä kunnialla ja ehdittiin sitten kuitenkin sinne ohjelmaan, bileet!
Päivä itsessään oli niinku niiin paljon kivempi kuin mihin olin varautunut, kiitokset ja kumarrukset tästä kuuluvat yksinoikeudella kivoille seuralaisille.
Niin perjantai- kuin lauantai-iltaankin saatiin ihan liikaa hupia Auran nukeista, jutut oli melkein normaalia tasoa laadukkaampia ja sain paljon hierontaa ja olin iloinen lapsi. Ihmeen hienoa, kun ottaa huomioon harvinaisen pienen ja muutenkin hassun kokoonpanon (mie, Nems, viu ja Aura. Muut tekivät oharit, homot. >( )
Automatkat oli superjees kans, en tajua itsekään miksi. Meillä oli hyvää musiikkia ja paljon juttua. Paluumatkalla ajettiin hienosti Kouvolan rampin ohi ja päädyttiin ruotsinkielisten viittojen ympäröimiksi ("EIII RUOTSIA AJA KOVEMPAA" -LUOTA MINUUN.) ja kurvailtiin sitten navigaattorin kanssa kapealla ja pimeällä mutkatiellä kunnes päästiin takaisin sivistyksen pariin.
Selvittiin kaikenkaikkiaan hirveän hienosti, oon ylpeä meistä.
(You're The Voice oli da Messubiisi, hands down.)