Äidiltä perin sellaisen lausahduksen kuin "no mut *oikeesti!*" ja sitä tulikin Tuvassa käytettyä ihan huonoon huumoriin asti. Ja yli. Tuijalta samaisella keikalla repäisin huudahduksen "EI KÄY!", joka sekin pitää sanoa tietyllä äänenpainolla. On se tarkkaa puuhaa, kyllä.
Tiian kanssa sitten taas jaksetaan heittää läppää naapureista. Äidin käytetyimmät sanat kun nykyään ovat "SHHHH, hiljempaa ettei naapurit kuule/häiriinny!" ja "no mut oikeesti mä kuulin tänään kuinka siellä aivastettiin!?"
Joten kaikki ihmiset, muistakaa. SHHHHHHH ettei naapurit kuule!!!!!
(Kyllä, Laaksoilla aina yhtä laadukkaita juttuja... x) Tulimme Tiiun kanssa siihen tulokseen, että vikahan ei ole meissä vaan faijan puolen geeneissä. Evoluutio ei aina ihan toimi niin kuin sen pitäisi. Tai sitten se toimi ja muut ei vaan ymmärrä sitä... enkä minä. No jaah. Hyvä itsetunto ei koskaan ole ollut meikäläisen vahva puoli. Hyvä kun tiedän mitä koko sana tarkoittaa, eh.)