IRC-Galleria

- (mies ) Ostin sulle
kukkasia.
- (vaimo ) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin
että kaipaat kukkia.

- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?

- No kun ostit kukkia.

- Siis mä ostin kukkia
ihan
vaan ostamisen ilosta.

- Et siis mua varten.
Ostamisen ilosta. Luulekko
saavas sillä perusteella?

- No en. Ostin kukkia, kun
olet sanonut etten mä
koskaan osta kukkia ja kun
ne sattui eteen ja oli
halpoja.

- Nii just! Halpoja. Et
voi
yhtään niinkuin sijoitaa
meidän suhteeseen.

- No voi hitto. Nytkö sä
suutuit?

- EN!

- Oikeasti. Hankala tässä
on
tuoda kukkia kun sä suutut
niistä.

- En mä kukista suutu. Ne
on
ihania, mutta miksi sä
ostit
niitä nyt?

- Voi luoja. Anteeksi että
mä ostin kukkia. Voin
viedä
ne pois.

- Älä vie. Ne on ihania.
Ihmetyttää vaan miksi sä
ostit nyt.

- Ok. Selvä. Mä en osta
enää
kukkia sitten jos niistä
nousee poru.

- Sä et siis halua ostaa
mulle kukkia?

- Täh? No haluan ostaa!

- Älä huuda! No miksi
ihmeessä sä sitten et
yleensä osta mulle kukkia?

- Ainoastaan silloin kun
tekee mieli tai on
tapahtunut jotain.

- No just! Niinpä. Vain
silloin kun tekee mieli.

- Ei mun tee aina mieli.
Ja just nyt ei tosiaan tee
mieli. Ostin vaan kukkia.
En
mä nyt halua seksiä.

- Sä et siis halua mua?

- Uskaltaakohan tähän
vastata?

- Tulee vaan sellainen olo
nyt että sä et halua mua.

- No haluan. Herran
jestas.
Tottakai mä haluan sua!.

- Huomaa että sä olet
mies.
Huudat koko ajan ja
ajattelet vaan seksiä.

- Kuule. Mä tulin just
kotiin. Väsyttää ja on
ollut
pitkä päivä. Ja mä ostin
vaan kukkia.

- Ei kukat ole vaan
kukkia.
Ne on romanttinen ele ja
normaalisti mies haluaa
huomioida naisen tarpeet
ostamalla kukkia.

- Niin just! Sitä mä
yritin
selvitää!

- Miksi sä taas huudat?
Niin, mut kun sä et osta
kukkia ilman että on joku
juju.

- Oikeesti. Lopeta nyt.
Annetaan noiden kukkien
olla
nyt. Onko jotain ruokaa?

- SIKA! Ensin sä tuut
ovesta
sisään kukka puskan kanssa
ja sitten kysyt onko
jotain
ruokaa. Luuletko että mä
olen täällä sua varten
palvelemassa ja
pyllistelemässä heti jos
sä
tuot kukkia.

- En mä tuonut kukkia sen
takia. Ja ainahan sä teet
ruokaa. Äläkä sä huuda
koko
aikaa.

- AI! Mäkö en saa ilmaista
tunteitani koskaan!! Ja
kauanko meni että tuon
huomasit että mä teen aina
ruokaa?

- Mä en sano nyt mitään.

- Niinkuin yleensä. Sä et
puhu koskaan mistään
mitään.

- No uskaltaako tässä
puhua
kun aina asia kääntyy
väärin
päin.

- Ei ne mitään väärin päin
käänny. Itsehän alotit!

- Jaa tuomalla kukkia?

- Niin!

- No nyt on selvä että mä
en
tosiaan enää tuo kukkia..

- Sä et siis välitä musta,
kun et halua tuoda edes
kukkia.

Seuraa viiden minuutin
hiljaisuus. Keittiöstä
kuuluu ääni, johon vaimo
aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi
ihmeessä sun pitää heti
kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on
tapahtunut kun toit kukkia
ja heti alat ryypätä!?!