IRC-Galleria

Kerron nyt järkyttävän tarinan, joka toivottavasti saa muutamankin'
liberaali-hipin' ajattelemaan asioita. Ensimmäinen kannabiskokeiluni tapahtui
nimittäin kesällä 2000, kun olin 20-vuotias. Ystäväni Make, joka oli jo
pitkään kehunut kokemuksillaan 'pilven' parissa, oli saanut minutkin
kiinnostuneeksi aineesta, vaikka tunsinkin pelkoa kaikkia näitä myrkkyjä
kohtaan. Olin kuitenkin utelias tutustumaan itse asiaan. Yläasteen
terveystunnilla meille oli kerrottu, että jo 0.1 grammaa 'hasaa' aiheuttaa
ankaran psykoosin, josta ei toivu ehkä koskaan. Suuremmat annokset veisivät
todennäköisesti hengen niin nopeasti, että avun kutsumista ei kannattaisi edes
yrittää. Tiesin, että 'ganja' on täysin arvaamaton käsikranaatti.
Olin silloin kuitenkin nuori, villi ja innostunut kaikesta uudesta. Kun Make
oli useamman kuukauden 'rännityksen' jälkeen vielä elossa, päätin uskaltautua
kokeilemaan ainetta. Olisinpa silloin tiennyt, että lapsellinen uteliaisuuteni
tulisi kiskaisemaan minut suoraan helvettiin.
Oli leuto, viileähkö alkavan kesäkuun ilta Espoossa, kun Make soitti. 'Tuupa
tänne, mulla on sulle jotain spesiaalia', hän ilmoitti äänellä, joka ei
jättänyt mitään epäilyksiä. Hän aikoi tutustuttaa minut hashiksen maailmaan,
jossa järjen ja hengen säilyttäminen oli kuin kapealla orrella tasapainoilua.
Enkä voinut vastustaa houkutusta.
Pyöräilin hermostuneena vartin matkan Maken kämpälle. Hänen vanhempansa olivat
juuri lähteneet Kreikkaan alkaneen kesäloman kunniaksi, joten pelkoa
'käryämisestä' ei ollut. Ruskeatiilinen espoolaiskerrostalo näytti leppeän
rauhoittavalta, ilmapiirissä mikään ei ennustanut sitä, että talon sisällä
leikittiin maailman ehkä vaarallisimman aineen kanssa. Kipusin kolmanteen
kerrokseen ja soitin ovikelloa. Make tuli avaamaan ja menimme nopeasti
sisälle, lukiten oven huolellisesti perässämme.
Menimme Maken huoneeseen, ja istuuduin lattialle seuraamaan hänen
työskentelyään. 'Tänään vedetään kunnon tötsyt', hän sanoi ja veti yöpöydän
ylälaatikosta esiin palan 'laattaa'. Vapisin pelosta ja odotuksesta. Tuo
pienestä muovipussista tuijottava harmahtava kikkare näytti niin
merkityksettömältä, mutta siitä uhoava pahuus ja houkuttelevuus täytti koko
huoneen väreilyllään. Aloin tuntea paniikkia, mutta tiesin että tässä
vaiheessa ei enää voinut perääntyä. 'Pilvi' veti meitä vastustamattomasti
puoleensa. Maken, paatuneen THC-addiktin, silmät kiiluivat jo odotuksesta. Hän
saisi pian 'fiksinsä', sen ainoan täyttymyksen mitä hasanarkkari tuntee.
Make irroitti 'laatasta' kaksi 'murua' ja seivästi ne nuppineulan kärkiin. Hän
ojensi minulle toisen neulan ja tupakansytyttimen. 'Lämmität vaan sitä palaa
ja veät henkees', Make opasti. 'Älä päästä höyryjä hukkaan!' hän lisäsi
sielunsa myyneen narkkarin ahnaalla äänensävyllä.
Käteni vapisivat niin, että pelkäsin 'murun' putoavan neulan pästä. En voinut
ymmärtää, että minä, hyvämaineinen nuori, olin tässä rikkomassa Suomen lakia
ja isäni opetuksia vastaan. 'Pilveen älä saatana ikinä koske, se on pahinta
huumetta', oli isä usein örissyt kaljapöhnässä sohvalla ennen sammumistaan,
Riitta Väisäsen jutellessa kotoisasti televisiossa. Hänen elämänviisautensa
sai minut silloin hymyilemään luottamuksesta. Ja tässä sitä nyt oltiin,
nuoruuden vimmalla rikkomassa näitä kullanarvoisia neuvoja vastaan.
Make kuljetti jo 'sytkärin' liekkiä lähelle omaa 'biittiään'. Katselin
kauhulla, kun hän hengitti ahnaasti siitä nousevaa valkoista savua. Seurasin
hänen esimerkkiään, pelkoni voittaen lämmitin omaa 'palaani', ja vedin
varovasti huuruja sieraimiini.
Kun olin ensikertalainen, 'kama' jysähti välittömästi aivoihini kuin miljoona
volttia. Vartaloni taipui kaareksi taaksepäin kipunoivan, euforisen ekstaasin
täyttäessä jokaisen soluni. Rojahdin selälleni huoneen lattialle. Huone pyöri
ympärilläni, seinät aaltoilivat ja täyttyivät uskomattomista
kaleidoskooppisista kuvioista. Maken kasvot muuttuivat demonisiksi, huudahdin
kauhusta nähdessäni hänet. Yritin liikkua, mutta 'hasa' oli täysin tuhonnut
kaikki psykomotoriset toimintoni, enkä pystynyt kuin heikkoihin nykäyksiin.
Melkein kuolin pelosta, kun hallusinaatioissani luulin pikajunan ajavan
päälleni, mutten kyennyt edes kierähtämään syrjään. Seuraavaksi kuvittelin
silmieni olevan lasia ja olisin varmasti repinyt ne irti, jos käteni olisivat
toimineet. Sitten 'trippini' muuttui yhä hurjemmaksi, irtosin ruumiistani ja
leijailin ympäri huonetta, katsellen peloissani kuinka 'Make-demoni'
karjahteli ja nytkähteli lattialla kouristusten vallassa. Sitten tajuntani
sumeni.
Heräsin viikkoja myöhemmin sairaalassa. Olin selvinnyt kokeilustani hengissä.
Make oli lähtenyt joukostamme sinä iltana, hän oli vetänyt sellaiset
'hasaövärit' että oli hoitajien mukaan muuttunut kokonaan mustaksi,
vaahtoavaksi massaksi. Normaalia elämää en minäkään enää koskaan pystyisi
elämään 'dullan' kokonaan vietyä keskittymiskykyni ja muistini. Lisäksi
jalkani ja vasen käteni täytyi amputoida THC:n aiheuttaman verisuonitukoksen
ja kuolion vuoksi. Mutta Jumalalle kiitos, olin vielä hengissä. Ja myöhemmin
sain kokea, että huumehelvetistä voi todella toipua - uskoni Jumalaan
vahvistui, sain töitä Valittujen Palojen toimittajana ja kiertävänä
huumeasiantuntijana. Kerron yläastelaisille järkyttävistä kokemuksistani ja
toivon, ettei yhdenkään nuoren tarvitse käydä niin lähellä 'rajaa' kuin
minun.
MUISTA - 'HASA' TAPPAA AINA!

oltiin työharjottelus ellan kaa niin sit menin moikkaan ellaa sinne sen puolelle niin yks pikkunen vaan kysy multa eka nimee ja jumitin siin aika hyvin sitten ja kysyin ellalta vaan et mitä se kysy, siihen ella et sun nimee no sanoin oman nimen siihen ja sit ella lähti jonnekki käveleen siit niin sit se pikku poika kysy multa et ookko sä ellan isä.. EI vittu oon sitten muka Niiiin Vanha eiku Baariin! --->> noeeii.. vastasin sille kummiski sit ihan kiltisti et en et ollaan vaan kavereita..siihen se ei sanonu mitään.. :D oli kyl aika hupasta.. :D

Pikkulapset

Isät

Elämä on kuin junamatka. Ihmiset astuvat kyytiin ja pois kyydistä. On jälleennäkemisen riemun asemia ja surullisten jäähyväisten asemia.
Syntyessämme astumme junaan ja tapaamme omat vanhempamme. Ajattelemme, että he pysyvät luonamme koko matkamme ajan. Useasti totuus on kuitenkin valitettavasti toisenlainen. He astuvat pois junasta määrätyllä asemalla ja jättävät meidät yksin vaunuumme, ilman heidän seuraansa, turvaansa ja rakkauttaan.
Mutta kyytiin astuu aina uusia ihmisiä. Ihmisiä, jotka tulevat olemaan meille tärkeitä jatkuvan matkamme aikana. He ovat siskojamme ja veljiämme, ystäviämme ja muita mahtavia ihmisiä, jotka tulevat rakastamaan meitä.
Joillekin junamatka on hauska kokemus. Joillekin matka saattaa olla surullinen lyijynraskaine matkatavaroineen. Jotkut taas ovat aina valmiita auttamaan matkatovereitaan. Jotkut jättävät koti-ikävän jälkeensä... Toiset taas astuvat junaan ja jäävät pois heti seuraavalla asemalla ja antavat vain harvoille meistä mahdollisuuden tavata heidät.
Joskus olemme yllättyneitä, kun rakastamamme matkatoveri menee istumaan toiseen vaunuun ja jättää meidät yksinään jatkamaan matkaa. Onneksi kukaan ei pidättele meitä vierailemasta heidän luonaan toisessa vaunussa. Joskus kuitenkaan emme voi mennä istumaan heidän viereensä, koska paikan on vienyt jo joku toinen.
Mutta se ei haittaa, matkanteko on nyt vain sellaista; täynnä unelmia ja yllätyksiä, tapaamisia ja jäähyväisiä, joskus mukavia ja toisinaan ikäviä tapahtumia. Mutta muistakaa... Paluumatkaa ei ole!
Siispä tehkäämme matkastamme niin miellyttävä kuin mahdollista, teemmehän tämän matkan vain yhden kerran. Yrittäkäämme ymmärtää matkatovereitamme ja etsiä parhaimmat puolet heistä jokaisesta. Ymmärtäkäämme, että jokaisena matkamme hetkenä voi aina olla joku, joka tarvitsee ymmärrystämme. Me itsekin tarvitsemme tietyssä vaiheessa matkaamme jotakuta, joka ymmärtää meitä.
Matkamme suuri mysteerio on se, että emme tiedä milloin meidän on astuttava junasta pois, emmekä tiedä milloin kukin matkatoveri astuu pois kyydistä. Edes hän, joka istuu aivan vierellämme.
Tulee olemaan kivuliasta sanoa jäähyväiset kaikille rakkaille ihmisille, jotka olemme matkamme aikana tavanneet. Mutta olen myös varma siitä, että joskus saapuessamme Keskusasemalle, tapaamme uudestaan kaikki rakkaimpamme mukanaan enemmän matkatavaroita kuin matkalle lähtiessään. Ehkä olen matkani varrella voinut antaa heille osan.
Hyvät ystävät, tehkäämme matkastamme ikimuistoinen. Huolehtikaamme siitä, että jätämme jälkeemme kauniita muistoja.
Toivotan kaikille minun vaunussani istuville: OIKEIN HYVÄÄ JUNAMATKAA, NAUTTIKAA MATKANTEOSTA!

juonut:
(x) Alkoholia
(x) Valkoviiniä
(x) Punaviiniä
(x) Kuohuviiniä
(x) Kaljaa
(x) KOFF
(x) Karjala
(x) Karhu
(x) Olvi
(x) Lapin Kulta
(x) Siideriä
(x) Fizz
(x) Upcider
(x) Golden Cap
(x) Kopparberg
(x) Lonkeroita
(x) Jotain cattia
(x) Green Cat
(x) Red Cat
( ) Pink Cat
(x) Black Cat
(x) Yellow Cat
(x) Smirnoff icea
( ) Vilmaa
(x) Kirkkaita
(x) Koskenkorva
(x) Leijona
(x) Suomiviina
(x) Tequilaa
(x) Jotain sekoitusta jonka sisällöstä et tiedä mitään

Tupakka:
(x) Olen polttanut tupakkaa
(x) Olen polttanut kokonaisen askin yhdessä päivässä
(x) Poltan/polttanut "aski-tupakkaa"
(x) Poltan/polttanut Toppa/Tössi-tupakkaa", eli sätkiä
(x) Poltan/polttanut L&M
(x) Poltan/polttanut Malboroa
(x) Poltan/polttanut bonusta
(x) Poltan/polttanut Smartia
(x) Poltan/polttanut jotain muuta kuin edellä mainuttuja
(x) Olen polttanut yli 2 tupakkaa kerralla
(x) Poltan säännöllisesti
(x) Poltan kännissä
( ) Poltan vain kun olen stressaantunut
( ) Poltan vain jonkun merkki päivän tai muun tapahtuman kunniaksi
( ) En polta ollenkaan
(x) Olen polttanut sikaria

Ostanut:
(x) Alkoholia tai tupakkaa alaikäisenä
(x) Alkoholia tai tupakkaa alaikäiselle
(x) Alkoholia tai tupakkaa väärennetyillä papereilla

Pussannut:
(x) Miestä/poikaa
(x) Naista/tyttöä
(x) Useampaa kuin yhtä ihmistä yhden illan aikana
(x) Tuntematonta
(x) Jotakuta ja katunut sitä jälkeenpäin
(x) Vähintään viikon sisällä jotain ihmistä

Lyönyt:
(x) Ystävääsi
( ) Portsaria
(x) Jotain tuntematonta

Alkoholi:
(x) Ollut humalassa
(x) Ollut niin kännissä ettet muista kaikkea edellis illasta
(x) Aamulla herännyt ja miettinyt "missä helvetissä mä oon?"
(x) Tehnyt jotain kännissä ja katunut sitä myöhemmin
(x) Tehnyt jotain paljastuksia kännissä joita et sanoisi

selvinpäin
(x) Ryypännyt ainaki viikon putkeen
(x) Ollut humalassa viimeisen 3 päivän aikana
( ) Saanut alkoholimyrkytyksen
(x) Ollut tekemisissä poliisien kanssa humalatilasi takia.
(x) Saanut itkukohtauksen kännissä

hehe kävin helsingis ja olin ma töissä Reeiipasko?! Jepss!! mut en enään ikinä istu yhe päivän aika Helsinki-oulu väliä Rapulassa! vittu tuli kuolema mut nousin kuolleista! ei muuta ootan uutta viikonloppua innol! matka käy taas jonnekki päin suomee..Oisko Helsinki?! kuka tietää?

Paska galleria..

PERJANTAI...
Mitä teit viime perjantaina? - marjaanan kyyis..
Joitko alkoholia? - jooo
Kenen seurassa olit? - lauran, ritan, pikku sonjan, marjaanan, keken, katin..
Nolasitko itsesi? - en toivottavasti..mut kaippa ku olin niin sekasin.. :D
Olitko yön kotonasi? - jeps pääsin kotia ku kati ja marjaana avitti sisälle.. :DD
...jos et niin missä? - no minne pääsin avituksella?sänkyyni! :D
Oliko sinulla petikaveri? - ei onneks ois voinu olla järkytys aamulla.. :D
Oliko kukaan sinulle vihainen? - pari henkilöö..

LAUANTAI...
Oliko sinulla krapula? - jeps..semmonen kuolema.. :D
Yövyitkö kotonasi? - jjeps
Nautitko alkoholia? - pari..
Missä olit? - oulainen-ylivieska..
Mitä teit? - ajeltiin ja käytiin pelaa korttia hakalinnas..
Oliko ympärilläsi paljon ihmisiä? - ei onneks pääkipu..
Mihin aikaan menit nukkumaan? - ööö..2?
Nukuitko jonkun vieressä? - en onneks..
Jäikö jokin asia vaivaamaan sinua? - kaikki hämysti..

SUNNUNTAI...
Oliko sinulla krapula? - oli! johtu varmaan viel pe.. :D
Mitä teit aamulla? - laitoin puvun päälle siin se..
Kenen kanssa vietit sunnuntain? - sukulaisten kaa ja sit tulin ouluuun!
Olitko ulkona? - jeps tupakilla..
Joitko alkoholia? - en ihme kyl
Anna arvosana 1-10 sunnuntaista - vaikka 8 ku näki kaikkia..
Kävitkö suihkussa? - Joo Rapula vielki..
Oliko sinulla yövierasta? - ei onneks!