Haarukseni osuman sai.
Piikki on Mieheni housuista kai.
Syvälle se upposi niin
aivan kuin jäädäkseen iäksi kii.
Iskusta sen mä vavahtelen,
vaikka se sattuu, mä vaikeroi en.
Elin maailmassain
luulin, että sen rauhaa ei järkkymään mokoma saa.
Mutta ootapa vain,
Sinä uniini tuut, olet mun, olet unelmissain,
päivin ja öin ikävöin vain.
Housuissani kätesi sun
heikoksi muutun mä kun rakastun.
Värkkini omakses' saat
toivon et' kanssani omasi jaat.
Sieluni kuin sumussa on,
luoksesi etsin ja oon levoton.
Sylihisi kaatua kaipaan,
hymysi sen saanut on aikaan.
En kosketustas ootella malta,
polvet multa pettävät alta.
Minut saat, kokonaan.
Mä sylihisi matkaani teen..
Haarukseni osuman sai.
Piikki on Mieheni housuista kai.
Syvälle se upposi niin
aivan kuin jäädäkseen iäksi kii.
Iskusta sen mä vavahtelen,
vaikka se sattuu, mä vaikeroi en.
...vaikeroi en...