Oletko kuullut sanontaa 'hädässä ystävä tunnetaan'? Jos olet, eikö se saa sinua tuntemaan mitään? Etkö välitä muista kuin itsestäsi? Mikä on sinulle maailmassa tärkeintä?
Tiedätkös, jos olisit oikeasti masentunut, olisin tukenasi loppuun asti. Olisin ollut tukenasi, apunasi, tehnyt kaiken auttaakseni sinua. Sellainen ystävä minä olen. Minä välitän.
Välitätkö sinä?
Entä jos sinulle oikeasti kävisi jotain? Jos sinulla olisi paha olla ja tietäisit ihmisten huomaavan sen, haluaisitko että hekin sulkisivat silmänsä ja antaisivat sinun kärsiä yksin, omassa pikku päässäsi?
En olisi pyytänyt paljoa, ehkä vain yhden kysymyksen; onko kaikki hyvin? Sitä en koskaan kuullut.
Edes sen, vaikka minusta näki että mikään ei ollut hyvin, ei mikään. Ja mitä sinä teit pahimmalla hetkellä? Käänsit selkäsi ja hylkäsit minut, ystäväsi. Tai ainakin pidin meitä ystävinä.
Olisin tarvinnut tukea, apua, kysymyksiä, olkapään.
Sinulta sain vain selän ja muistot kaikista valituksistasi ja pilkkaamisistasi.