oon kyllästyny satuttaa toisia,
oon kyllästyny leikkiin,
oon kyllästyny pelkää itteeni,
ehkä kaikki joskus kääntyy parhain päin,
mut mikään muisto ei ikinä tuu katoo,
niitte kaa pitää tottuu elään,
mut mitä jos en haluu ?
mitä jos haluun vaa unohtaa ?
miksei se vaa voi olla mahollista ?
anteeks