Kun taivaan ja maan rajat hämärtää
En jaksa välittää, enää elää
Kuin sisälle maan ajatukset häviää
Ei jaksa kiinnostaa, enää löytää
Päälle muistojen usva laskeutuu
Kun se haituu pois ei mitään jää
Taas katselen metsään pimeään
Myös sisällä pään samanlaista nään
kertosäe:
Vaikka tahtoisin unohtaa
Itkuni nauruun lopettaa
Vaikka uskoinkin parempaan
Hyvä pahaa opettaa
Kun taivaan ja maan rajat hämärtää
On niin pimeää etten pysty näkemään
Alle muistojen totuus hautautuu
Hiljaa kääntyy pois kunnes unohtuu
Öiseen kaupunkiin vaeltaa
Tumma hahmo ilman varjoaan
Yksin jää lumeen makaamaan
Kaikki mennyt on ei mitään sanottavaa
kertosäe
Vaikka tahtoisin unohtaa
Itkuni nauruun lopettaa
Vaikka uskoinkin
Hyvä pahaa opettaa
kertosäe (2x)
Vaikka tahtoisin
Itkuni nauruun lopettaa
Vaikka uskoinkin parempaan
Hyvä pahaa opettaa