IRC-Galleria

1. Ensinnäki, mun tulee ihan helvetinmoinen ikävä sua. Tällanen kamala viharakkaussuhde, mut kyl meillä on aina parhaat jutut enkä naura varmaa kenenkään seurassa yhtä paljon ku sun, enkä varmaan tuu ikinä nauramaankaa. Emmätiedä mitä mä sulle sanoisin, ja en tosiaan aio sulle ikinä IRL avautua mistään tällasesta. Välillä käy oikeesti pistää vihaks jotku asiat sussa, mut jos sua ei ois ni täytyy sanoo et mun elämä ois pitkälti aika tyhjää. Oot mulle oikeesti varmaa niit kaikist rakkaimpia ihmisiä, vaik välillä vituttaaki. Sillee.

2. Pitää nyt todeta et pistät tosissaan vihaks. Ei mulla varmaan olis mitään sua vastaan, jos osaisit olla hiljaa tai sulla ois ees vähemmän rasittavampi ääni; vitutuskäyrä on noussu sen verran että naamaki käy ottaa pikku hiljaa päähän. Ja tää viimesin tempaus oli kyllä niin helvetin fiksu, etten oikeesti tiiä mitä enää sanoisin :D Luulin sua edes vähän fiksummaks, muttajoo. En tykkää kyllä kenestäkään sun lajitovereistakaan, et ei sen puoleen. Jos en näkis teitä about joka päivä ni en varmaa jaksais välittää. Tää vois pätee vaikka kahteen ihmiseen.

3. Oot mielenkiintonen ihminen; eniten tykkään sussa siitä, että sä kyllä viitsit kuunnella. Tavallaan ”pelkäsin” sua vähän alkuun, ja niinku iteki tiiät ni ensivaikutelma susta ei välttämättä oo kauheen avoin (ja tolla ei oo tarkotus loukata). Aattelin et jotenki oot niin omaa luokkaas, ettei sua kiinnosta tällasen ihmisen seura ollenkaa. Sulla on vissiin erilaisia mielipiteitä mun kanssa joidenki asioiden suhteen, mut sun kanssa on kivointa jutella aina välillä kaikkea randomia ja kaikkee syvällistäkin. Oot kauheen kivan olonen ihminen ensivaikutelmasta huolimatta ja haluisin oikeasti tuntea sut paremmin.

4. Mä haluisin oikeesti pystyy avautuu sulle kaikesta, mut.. ei yksinkertasesti tee mieli aina välillä. Jossai vaiheessa tosiaan funasin et pystyisin kertoo sulle ihan kaikesta, niinku esimerkiks mun normista teiniangstista, mut jotenki vaa meni fiilis muutaman jutun takia. Ei oo kyse siitä ettenkö luottais mut.. emmätiiä. Mut oot mulle hirveen tärkee kuitenkin, en ikinä haluis luopuu susta ja mun tulee suaki ihan hillitön ikävä, vaik tiiän et ainaki mä aion pitää yhteyksii ja roikkuu sussa kii nii kauan ku pystyn! Tiiät kyl et kuin paljon mulle merkkaat, sitä on turha hokee sen enempää. Sun kanssa on kiva hengaa, meil riittää puhuttavaa ja tunnet mut vähän liianki hyvin. Välillä vaan tuntuu et tulee jotain hemmetin tyhmää kränää pienist jutuista ku ollaan yhessä koko ajan ja tietyis asiois liian samanlaisia, oon pahoillani et oon välil vittupää.

5. Olin jossain vaiheessa niiiiiiin sekasin susta, eikä sellanen oo yleensä mulla tapana. Oot kamalan ihana niinku kaikin puolin, mut yks juttu sun käytöksessä vaan ottaa päähän. Rakastan sun ääntä ja naurua, mut toisesta tykkääminen tuntuu pahalta joten kai se epämääräne ”vierottautumine” (asdd mitä lässytystä) oli ainaki mulle parempi vaihtoehto, ku tietää ettei jutut tuu ikinä toimii kunnolla. Oot kyl sellanen ihminen jota en tuu ikinä unohtaa, sellane jota muistelles tulee tyylii tippa linssii ja jolle ois ehkä mielettömän helppo puhuu kaikesta vähä hankalammastaki jos vaa tunnettais kunnolla. Mul on välillä ihan jäätävä ikävä sua mut sit taas.. Emmätiiä.

6. YouÂ’re amazing! I donÂ’t know many people abroad IÂ’d like this much; when I feel fucked up, you always cheer me up and make me feel better, we have loads of things common, and dude, if youÂ’re coming to Finland, weÂ’re sooo gonna get wasted together! I love you because you can stand my crappy English, all my whining and other shite.. I hope youÂ’re gonna be fine with your girl someday. I lliek your voice, your hair and beard, your humour and all your st00pid jokes, lawl. I couldÂ’ve expressed my point much better in Finnish, but I know youÂ’re reading this. LetÂ’s roll boi!

7. Mulla ei oo susta mitenkään kamalasti sanottavaa; oot ihan okei tyyppi ja varmaan oisit ihan huippu, mutku välillä tulee sellasia ihan outoja juttuja, mitä en ymmärrä ollenkaan (parasta täs on et en enää ees muista mitä muka tarkotin tolla ed virkkeellä, wut). Oot jees tyyppi ja tällee, et välttämät niitä joiden kaa tuun parhaiten juttuun, koska mul on vähän sellanen vaivautunuvarautunu olo sun seurassa; en osaa olla ihan oma itteni, ku en tiiä et kuin paljon uskallan relata ilman et pidät mua ihan kamalana. Siks oon outo ja puhun hölmöjä. Oon ärsyttävä, anteeks. Sutki ois kiva tuntea paremmin ! Mul on vaa niin sellane olo, et pidät mua tyhmänä. Hemmetti.

8. Tiiän, ettet varmaa ikinä tuu lukee tätä, mut rakastan sua eniten tässä maailmassa, vaikkei tosiaan aina siltä tunnu. Oot vittumainen lehmä, saat mut huonolle tuulelle, vihaan sua välillä enemmän ku mitään ikinä ja vituttaa melkein kaikki sun tavat, mut kuitenki.. Tietyt asiat viime aikoina on saanu mut avaa silmäni, ja ymmärrän tosiaan et ei sullakaan oo aina helppoa, ku joudut hoitaa kaiken yksin, eikä sun taustaskaan oo mikään huippu ja sulla tosiaan on ihmisiä kestettävänä. Mä kunnioitan sua ihan kamalasti, haluisin ite menestyä noin hyvin elämässä jne. Riidellään melkein aina mut sillonku ei riidellä, ni mulla on yleensä mielettömän hauskaa sun kanssa. Ollaa tavallaa helvetin samanlaisia mut sit taas niin erilaisia, vihaan sun tiettyjä mielipiteitä ja mun mielestä oot melko lapsellinen aina välillä.

9. Oon pahoillani kaikesta mitä ikinä oonkaan tehny sulle (?) enkä oo tosissaan halunnu loukata; anteeks jos oon loukannu. Yleisvitutuksessa sua on varmaan tullu haukuttuaki ja näin. Anteeks anycase, ja ei sun tosiaa tarvii puhua mulle jos ei kerta kiinnosta. Oot kuitenkii helvetin nätti ja todennäkösesti joku maailman kivoimmista ihmisistä, jos vaan tuntee sut kunnolla. Oon tajunnu jo ettet pidä musta ollenkaan, voisit vaik käyttäytyy ku mua ei ois olemassa, kk?

10. Oon oppinu suhtautuu suhun silleen ku mua ei kiinnostais; jos joskus kysyt jotain mun elämään liittyvää, se tuntuu jotenki kauheen epäilyttävältä, koska ei sua kiinnosta ku komentamine ja sulle sun auktoriteettis on niin kauheen tärkee. Pari vuotta sit olit oikeudenmukasin ihminen jonka tunnen, mut tuntuu, et arvot sun elämässäs on menny päälaellee. Oot tietty hoitanu aina kaiken, mut oisit voinu tinkiä siitä vähän ja korvata sen vaik läsnäolollas. Välillä, tai melkei aina, tuntuu siltä, et sua ei tosiaan kiinnosta et oonko olemassa vai en, ja et usko et kuinka paljon se on välil oikeesti sattunu vaikka tyhmältä kuulostaaki. Mä tiiän et sunkaa taustat ei tosissaa oo kauheen helpot ja sulla ei oo ollu mitää mallia silleen, mut voisit ees yrittää yhen toisen ihmisen takia, etkä vaan mun. Oon huolissani susta ja pelkään, et jos yks sulle läheine ihmine lähtee ni tyssää sit siihen.

kirjotettu joskus yöllä emt millo asd :::D