ja luulen kovin, on meidän elämä kartoitettu
kartas on tie ja se loppuun asti vie
ei meil oo huolta, suurin voima meidät sinne vie
näänkö mä unta, vai elänkö todellaki tässä
elämässä joka saa mut onnee pullolleen
tunnolle ei tarvi ottaa mitään, sua en pettäis ikän
kun oon sun kans mua ei voi vahingoittaa mikään
joten pelot on siltäki osin unohdettu
ainut mitä pelkään on et tuntees kohmettuu
mua kohtaan, en vois sulattaa sitä
toivon et saisin sut ikuisesti pitää