kaverit, mä oon tosi pahoillani
ootte mun sydämes, ja rakastan teitä
nyt on vaan aika lähtee kulkee omii teitä
koitin olla vahva, ja auttaa aina toisii
oon vaa väsyny, enkä pysy jaloillani
pienityttö seisoo keskel helvetin liekkei
uuvuksissa koittaa saada ittensä pois sielt
koittanu pitkää hymyillä, vaik vaa sattuu
koittanu seistä vahvan, vaik kaikki kaatuu
liekki sammuu, kun siihen puhaltaa
savu nousee, lopulta katoaa
meidän matka oli lyhyt,
kesti vain hetki että se päätty
oon pahoillani, ja toivon että säkin oot
sama se on mitä teen, jään aina varjoon
elän pimeydes, ja ehkä tää on mulle parasta
en voi palata, en haluu maailmaan katalaan
anna käsi, anna voimaa, anna usko elämään
tää sattuu, eikä apua näy missään
sorrun taas juomaa, se hetkeks mua piristää
lasiani kilistän, ja haluun sanoo pari sanaa
vuodatan kyyneleet, en tiedä mistä alottaa
oon pettyny, tää ei ollut mitää leikkii
ootko nyt tyytyväinen?