Et oo niin kuin muut, oot omaa luokkaas.
Eteeni kun tuut, sen taas huomaan,
et en saa sanoiksi, mitä mä tunnen suhun.
Kuuntelen Illiä, ja tajuun vihdoin mist se puhuu.
Outo fiilis, samal vähä pelottavaa.
Pelkkä sun läsnäolos on mulle rauhottavaa.
Saan susta energiaa, ja saan sut nauramaan.
Otetaan iisii, edetään rauhassa.
Ei nousta vielä, odottakoon muut asiat.
Nautitaan hetki, ku huikka tiimalasista.
Navat vastakkain, omilla puolilla.
Ei riitoja, ei huolia.
Ote susta, ku ote elämästä.
Mä en oo lähdössä tästä.
Siellä täällä asfaltin välissä kasvaa kukka,
joka susta muistuttaa.
Etin paikkaani maailmassa, löysinki palan taivasta.