Mä oon miettiny miks pois lähdit täält.
vaikee kuvitella ettet sä, oo enään tääl.
vaikeet vielki ymmärtääoon ymmällä.
Sua muistelen enkä nää sua ympärillä.
Miks, miks sä lähdit niin aikasi?
Tääl oli sulle se sun oma paikkasi.
mut taivaseen kaikki joskus poistuu.
Joka päivä elämäs se vaa toistuu.
Aluks ajattelin et se oliki vaa unta,
mut sit mustast taivaast puski mun lävitseni tuulta.
Joka pyyhkäs mukanaan mun sydämestä palasen,
se ilo loppu siihe jätti tilalle tän kaipauksen.
Must tuntuu liian pahalt edes ajatella,
et sun näkemisest saa enää vaa haaveilla.
Ei tä oo totta tai en sitä pysty uskoo,
öisin katon ikkunast ja voin vaa toivoo.
Nyt surullisen ikkunast tsiigaan mailmaa.
miks just sä lähdit tääl me sua kaivataa!
En sua vaa mielestäni pois saa,
oot mun sydämessäni, nyt ja aina!
Fiilis nyt vähän maas mietin ootko onnellinen.
nyt päivät pitkät menee pelkästää miettien,
Miks ei ajas voi mennä takas päin,
haluun takas siihen hetkeen ku sut näin.
Tekisin mitä vaa jos saisin sut takas.
vaikkei meitä mikään pysty erottaa koskaan.
Ei tuskaa taas paranna mun sydämestä mikää.
mä aion lupauksistani kovin kiinni pitää.
Ja tiedän et joskus me vielä näemme.
ikäväni mieletön ei sitä paranna lääkkeet.
En anna anteeks itelleni en päästä susta irti,
vaikka ootki poissa ni rakastan sua silti .