en taaskaan pitänyt tarpeeksi kiinni mä susta,
nyt rakkauden arvet kuskaa mun muistutusta.
nyt vaivun horrostilaan kerroksina toimii
tuska,
joka ohjastaa eteneen hiljaa, sokeena
susta.
elämäni kauneint aikaa kun rakkauden sainkaan,
pelkokertoimeni kasvaa, ei enää mikään vaivaa.
jos hypätä uskaltaisin tekisin sen sun kanssas,
koska ilman tätä tunnet se olis vaan liian tuskast.