Ai niin, eihän täällä ketään ole odottamassa.
Olisin kyllä voinnut laittaa sinulle aamiaisen ja kahvin valmiiksi. Yrittäisin olla hiljaa ja sinä hymyilisit sängyssä tietäen mitä yritän. Sitten kömpisin viereen hetkeksi ennen kuin nouset ja lähdet töihin.
Makaisit vain siinä ja esittäisit nukkuvaa, vaikka heräsit jo minun kävellessä käytävässä.
Asentoni olisi hieman epämukava, mutta sen tarkoitus onkin vain päästä lähellesi.
Hetki hiljaisuutta ja auringonvaloa joka laskeutuu kasvoillemme sädekaihtimien välistä.
Nouset istumaan ja kätesi tekee matkan hiuksistani selkääni.
Sanon muutaman sanan ja yritän nukahtaa valoisaan huoneeseen kuunnellen kuinka laittaudut kylpyhuoneessa ja istut keittiön pöydän ääressä. kampa peilipöydälle, kahvikuppi koivupöytään, paljaat jalat parketissa. Pieniä ääniä jotka ovat kovin tuttuja.
Ehkä huudan peiton alta muutaman lauseen ennen kuin nukahdan. Ehkä en edes yritä, koska tiedän etten nukahda ennen kuin sanot hyviä unia ja suutelet minua.