Tänään minä olen sairastellut.
Kuumetta ollut jo muutama päivä ja olen hortoillut sekavassa tilassa asunnossani.
Toisinaan nukahdan ja näen outoja unia. Kun herään en ole varma olenko vielä unessa.
Yöt ovat pelkkää vainoharhaa ja hikoilua.
Tänään haravoin pihaani niin kauan kuin jaksoin.
Uskomatonta kuinka paljon lehtiä voi kertyä pihaan kun olet viikon poissa.
Olen koittanut kuunnella Foo Fightersien uutta levyä mutta kaikki äänet ovat jotenkin ärsyttäviä koska korvani ovat vieläkin lukossa ja sekaisin paineesta joka syntyi koneen laskeutuessa.
Erittäin "Grungehtavana" pyöriskelen likaisena pipo päässä asunnossani ja koitan miettiä mihin voimavarani riittäisivät. Pitäisi koittaa kirjoittaa työhakemusta ja käydä kaupassa koska ruokahaluni ovat taas heränneet ja kaappi ammottaa tyhjyyttään.
Olen myös mietiskellyt Englantiin muuttoa. Nautin olostani siellä suunnattomasti ja sain uusia ystäviä. Uskon että vaihtelu tekisi hyvää.
Oikeestaan minua ei pidä mikään kiinni täällä. Työstäni en kovinkaan paljon nauti, asunnon vuokrakin on aivan liikaa, ei ole ketään jonka kanssa jakaa aikaansa, musiikin tekeminenkään ei ole luistanut hetkeen.
Ystäväni ilmoitti että saa kesällä toisen lapsen ja minusta tulisi kummisetä jos otan kunnian vastaan. Olisihan se hienoa jos olisi joku jota muistaa ja hemmotella toisinaan.
Nyt taidan mennä sohvalle ja katsoa eilisen leffan uudestaan. Keräilen hetken itselleni voimia ja palautan elokuvat. Sitten kaupasta jotain hyvää ruokaa. Viikon syötyäni "englantilaisen keittiön herkkuja" kaipaan todellakin kunnon suomalaista ruokaa.
Äsken paistoi aurinko. Se lämmitti mukavasti ja sai ajattelmaan erästä ihmistä.
Mutta nyt on aika taas ryömiä todellisuuteen.